Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimus: Suunnitelmallisuudella lisää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta TET-jaksoihin

Työelämään tutustumisjaksojen eli TET-jaksojen kehittämiseksi kaivataan lisää suunnitelmallisuutta, jonka avulla voidaan lisätä niiden tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Näin todetaan 7. huhtikuuta julkaistussa tutkimusraportissa. Tutkimuksen mukaan TET-jaksoissa on paljon kehityspotentiaalia. Kehittämällä seurantajärjestelmää, ohjausmallia ja tiiviimpää yhteistyötä eri tahojen välille TET-jaksoista saadaan entistä myönteisempiä, tasa-arvoisempia ja yhdenvertaisempia kokemuksia nuorille.

TET-jaksokokemukset vaihtelevat

Tutkimuksessa selvitettiin TET-jaksojen toteutusta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja saavutettavuutta perusopetuksen aikana. TET-jaksoon osallistuu koko perusopetuksen kulloinenkin ikäluokka. Tutkimuksessa selvisi, että TET-jakso on nuorille hyvin erilainen kokemus, johon vaikuttavat muun muassa oppilaan oma tilanne, tausta, koulujen ohjauskäytännöt sekä paikka, jossa TET-jakso suoritetaan.

Sinikka Aapola-Kari Nuorisotutkimusseurasta kertoo, että nuorten näkökulmasta TET-jaksojen positiiviset puolet kytkeytyvät mielenkiintoisiin työtehtäviin, uuden oppimiseen, mukavaan ja vastaanottavaan työyhteisöön, työpaikan joustavuuteen sekä koettuun vaihteluun kouluarjesta. Negatiivisina puolina korostuvat tylsyys ja työtehtävien monotonisuus.

Parhaimmillaan TET-jakso herättää kiinnostukseen urapolkuun alalle ja toimii oikeana porttina työelämään siten, että nuori pääsee samaan paikkaan esimerkiksi kesätöihin tai motivoituu hakeutumaan alaan liittyvään koulutukseen. Toisaalta TET-harjoittelu voi olla myös neutraali tai kielteinenkin kokemus. Osa nuorista pohtii TET-paikkoja omien kiinnostuksen kohteidensa, kesätyöpaikkahaaveidensa sekä toiveammattiensa valossa. Samalla TET-paikkojen valintaperusteet kytkeytyvät vahvasti myös käytännöllisiin syihin, kuten lähiympäristön tarjoamiin vaihtoehtoihin ja hyviin kulkuyhteyksiin sekä työpaikkojen tuttuuteen ja turvallisuuteen.

Tutkimusaineiston perusteella selvää kuitenkin on, että TET-jaksoja koskevia käytäntöjä tulee kehittää monipuolisesti, jotta TET-jaksoista saataisiin myönteisempi, tasa-arvoisempi ja yhdenvertaisempi kokemus yhä useammalle.

Monipuolisilla toimenpiteillä kohti vaikuttavampia TET-jaksoja  

Tutkimuksessa kerättyyn aineistoon pohjautuen tutkimustiimi ehdottaa useita toimenpiteitä TET-jaksojen kehittämiseksi. Tällä hetkellä ei ole käytettävissä kattavaa seurantatietoa TET-jaksojen toteutumisesta, eikä myöskään esimerkiksi siitä, millaisissa TET-paikoissa oppilaat ovat olleet. Ei siis pystytä varmuudella tietämään, millaista eriytymistä sukupuolen, kieli- tai kulttuuritaustan tai sosioekonomisen taustan perusteella tapahtuu. On kuitenkin syytä olettaa, että näillä tekijöillä on vaikutusta siihen, miten TET-jaksot toteutuvat.

Tästä johtuen TET-jaksoja tulisi seurata systemaattisemmin tätä tarkoitusta varten perustettavalla seurantajärjestelmällä. Lisäksi tulisi perustaa kansallinen ja paikallinen TET-kehittäjän tehtävä. TET-jaksoja varten tulisi luoda ohjausmalli sekä tuoda helposti saataville erilaista materiaalia TET-jaksoihin liittyen.

Koulujen ja työnantajien välistä yhteistyötä tehdään, mutta ei tarpeeksi. Koulujen pitkäjänteisellä ja laadukkaalla työnantajayhteistyöllä voidaan tarjota nuorille monipuolisia ja hyviä kokemuksia TET-jaksoista. Pitkäaikaisten työnantajakumppanien kanssa voi olla helpompaa esimerkiksi tarjota TET-paikka erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle. Työnantajat myös kokevat tarvitsevansa lisää tukea TET-jaksojen kehittämiseen. Tutkimustiimi ehdottaa TET-jaksoja koskevien materiaalien ja valmiiden TET-konseptien ja mallien jakamista työnantajille, jotta harjoitteluista saadaan enemmän hyötyä irti.

”Osa työnantajista suunnittelee TET-jaksojen sisältöjä tarkemmin, mutta eivät kaikki. Suunnitelmallisuudella voitaisiin tuoda nuorille laajempi kuva alan tarjoamista mahdollisuuksista ja erilaisista tehtävistä. Osa työnantajista näkee TET-jaksot oikeana mahdollisuutena ohjata tulevaisuuden tekijöitä omalle alalle, mikä on tietysti hieno asia”, toteaa työnantajaosiosta vastuussa ollut johtava asiantuntija Minna Mayer MDI Public Oy:stä.

”TET-jaksot tulisi kytkeä vahvemmin myös osaksi koulujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmien tuominen kiinteäksi osaksi työelämään tutustumista voisi ohjata nuoria arvioimaan vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan laajemmin”, toteaa Mila Hakanen Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksesta.

Nykymuodossaan TET-harjoittelu on vakiintunut osaksi koulujen arkea, mutta mainittujen kehittämistoimenpiteiden avulla siitä saataisiin vieläkin vaikuttavampi.

Julkaisun ovat toteuttaneet MDI Public Oy, Nuorisotutkimusseura ja Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja: johtava asiantuntija Minna Mayer, MDI Public Oy, p. 040 709 6898, minna.mayer(a)mdi.fi, tutkimusjohtaja Sinikka Aapola-Kari, Nuorisotutkimusseura, p. 044 416 5303, sinikka.aapola-kari(a)nuorisotutkimus.fi ja toimitusjohtaja Mila Hakanen, p.050 345 4024, mila.hakanen(a)otus.fi 

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.