Hyppää sisältöön

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Infraääni ei selitä tuulivoimaan liitettyä oireilua – tutkimushankkeen loppuraportti julkaistu

Government analysis, assessment and research activitiesMinistry of Social Affairs and Health
Julkaisuajankohta 22.6.2020 8.56
Tiedote 442/2020

Osana valtioneuvoston yhteistä selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutetussa hankkeessa selvitettiin, onko tuulivoimaloiden infraäänellä haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Tutkimukset kohdistettiin alueille, joilla asukkaiden tiedettiin yhdistäneen oireitaan tuulivoimaloiden infraääneen.

Myös Suomessa jotkut ihmiset ovat raportoineet monenlaisia oireita, jotka he ovat itse yhdistäneet tuulivoimaloiden infraääneen. Mahdollisesta yhteydestä ei ole tieteellistä näyttöä maailmalla eikä aiemmissa tutkimuksissa ole selvitetty nimenomaan tuulivoimaloiden infraäänen terveysvaikutuksia.

Tämän tutkimushankkeen tavoitteena oli arvioida tuulivoimaloiden infraääntä ja sen vaikutuksia. Hanke koostui kolmesta tutkimusosiosta: kyselytutkimus, pitkäaikaismittaukset ja altistuskokeet.

Kyselytutkimus asukkaille tuulivoimaloiden läheisyydessä

Kyselytutkimuksella selvitettiin tuulivoimaloiden infraääneen yhdistettyä oireilua, erityisesti oireilun yleisyyttä tuulivoimatuotantoalueiden läheisyydessä.

Kolmasosa tuulivoimaloiden infraääneen oireitaan liittävistä asukkaista luokitteli oireensa vakaviksi. Oireiden kirjo oli hyvin laaja. Heillä oli yleisemmin kroonisia sairauksia sekä toiminnallisia oireita ja häiriöitä. He kokivat tuulivoimalat muita yleisemmin häiritseviksi. Lisäksi he pitivät tuulivoimaloita yleisemmin terveysriskinä kuin henkilöt, jotka eivät liittäneet oireitaan tuulivoimaloiden infraääneen.

Moni oireilevista liitti oireitaan myös tuulivoimaloiden aiheuttamaan tärinään ja sähkömagneettiseen kenttään.

Pitkäaikaismittauksia tehtiin infraäänitaajuuksien mittaamiseksi

Pitkäaikaismittauksin selvitettiin, millaista ääntä tuulivoimalat aiheuttavat lähellä sijaitseviin asuntoihin. Mittauksia tehtiin yhteensä 308 päivää kahdella eri alueella, joissa tuulivoimalat olivat nimellistehoiltaan 3–3,3 MW.

Pitkäaikaismittausten mukaan tuulivoimalat muuttivat noin 1,5 km:n etäisyydellä sijaitsevien asuntojen ääniympäristöjen äänenpainetasoja kaupunkimaiseen suuntaan. Tuulivoimaloiden aiheuttama ääni asunnoissa oli hyvin pientaajuista, alle 2 Hz.

Kokeelliset altistuskokeet laboratorio-oloissa

Altistuskokeissa tutkittiin kokeellisesti kontrolloiduissa laboratorio-olosuhteissa, vaikuttaako infraääni tuulivoimalan äänen havaitsemiseen, häiritsevyyteen ja fysiologisiin vasteisiin. Kokeissa käytettiin pitkäaikaismittauksissa nauhoitettuja eniten infraääntä ja merkityksellistä sykintää sisältäviä ääninäytteitä.

Osallistujat jaettiin kahteen ryhmään: henkilöihin, jotka kertoivat saavansa oireita tuulivoimaloiden infraäänestä, ja henkilöihin, jotka eivät kokeneet saavansa oireita tuulivoimaloiden infraäänestä.

Altistuskokeissa infraäänen esiintymistä tuulivoimaloiden äänessä ei kyetty havaitsemaan, se ei vaikuttanut äänen häiritsevyyteen eikä tahdosta riippumattoman hermoston stressiä ilmentäviin vasteisiin. Osallistujaryhmien välillä ei ollut eroja.

Monitieteellinen tutkimusryhmä teki uraauurtavaa työtä

Tutkimuksen toteuttivat monitieteellisenä yhteistyönä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Työterveyslaitos, Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Hankkeen toteutuksesta ja tuloksista julkaistiin 20.4.2020 päätöksentekijöille suunnattu tiivis yhteenveto, Policy Brief. 22. kesäkuuta julkaistussa englanninkielisessä loppuraportissa esitetään hankkeen toteutus ja yksityiskohtaisemmat tulokset. Hanke alkoi elokuussa 2018.

Lisätiedot:

Ohjausryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola, STM, p. 029 516 3282, etunimi.sukunimi(at)stm.fi ja hankkeen vastuullinen johtaja, TkT Panu Maijala, VTT, p. 020 722 3214, etunimi.sukunimi(at)vtt.fi (tavoitettavissa 22.–23.6.)

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.