Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Kannustinjärjestelmien soveltaminen kuntatalouden ohjaamisessa haastavaa
Kuntien suoriutumista palveluntuottajana on mitattava mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, kunnan toimintaa kattavasti edustavilla indikaattoreilla. Tuottavuus- ja tehokkuusmittauksen menetelmien sijaan kuntien kannustaminen voisi perustua kuntien väliseen kilpailuun, esimerkiksi palkitsemalla kuntia nettomuutosta, VATT:n selvityksessä todetaan.
Kuntien tehtävistä ja velvoitteista tavoitellaan noin miljardin euron säästöjä, joista osa on hallituksen suunnitelman mukaan tarkoitus saavuttaa kuntien käyttötalouden kannustinmallilla. Kannustinmallilla olisi tarkoitus tehostaa kuntatalouden toimintaa siirtämällä pieni osa peruspalveluiden valtionosuuksista jaettavaksi siten, että kannustimella palkittaisiin paremmin suoriutuvia kuntia.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) selvityksessä tarkastellaan mahdollisuuksia ohjata kuntataloutta tällaisella kannustinpohjaisella järjestelmällä. Selvityksessä analysoidaan taloustieteellisestä näkökulmasta, mitä riskejä kannustinjärjestelmiin liittyy ja mitä ominaisuuksia hyvällä järjestelmällä on.
Hyvä kannustinmalli ei heikennä, vaan vahvistaa kuntien välistä luonnollista kilpailua
Kuntien vertailu suoriutumisestaan julkisten palveluiden tuottajana on vaikeaa, koska kaikkia olennaisia laatu-, tarve- ja kustannuseroja on hankala havaita. Kunnan tuottavuuden tai tehokkuuden mittaamiseen perustuvat kannustinjärjestelmät ovat siten ongelmallisia, eikä niitä VATT:n tutkijoiden mukaan tulisi tästä syystä soveltaa kuntatalouden ohjauksessa.
Selvityksessä käsitellään vaihtoehtoisia mittareita, jotka kuvaavat kuntien suoriutumista palvelutuotannostaan mahdollisimman kattavasti. Yksi tällainen kokonaisvaltaisesti kunnan onnistumista ja kansalaisten hyvinvointia kuvaava mittari on nettomuutto.
Nettomuuttoon perustuva kannustinjärjestelmä välttäisi monia tuottavuus- ja tehokkuusmittaukseen perustuvan suoritusmittauksen ongelmista ja on mallina yksinkertainen, mutta senkin käytännön toteutus sisältää haasteita. Tutkijat korostavat, että nettomuuttomallissa kuntia tulisi verrata vain vertailukelpoisiin kuntiin, sillä kuntien edellytykset vaikuttaa muuttoliikkeeseen ja niiden omasta toiminnasta riippumaton houkuttelevuus poikkeavat merkittävästi toisistaan.
”Vaikka selvityksessä ei ole mahdollista ehdottaa mitään yksittäistä kannustinjärjestelmää sovellettavaksi sellaisenaan, päätöksentekijöiden on hyvä tiedostaa, mitä sudenkuoppia kannustinjärjestelmien rakentamiseen ja hyödyntämiseen kuntatalouden ohjaamisessa voi liittyä”, toteaa VATT:n erikoistutkija Antti Saastamoinen.
”Käyttötalouden kannustinmallia rakennettaessa on tärkeää tunnistaa myös mahdolliset negatiiviset kannustinvaikutukset. Kannustinmallin tavoitteet tulee asettaa erityisen huolellisesti, jottei järjestelmä ohjaisi kuntien toimintaa ei-toivottuun suuntaan”, korostaa VATT:n tutkimusohjaaja Mika Kortelainen.
Tutkimus on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa.
Lisätiedot:
erikoistutkija Antti Saastamoinen, p. 0295 519 500, etunimi.sukunimi(at)vatt.fi
johtava tutkija, tutkimusohjaaja Mika Kortelainen, p. 0295 519 421, etunimi.sukunimi(at)vatt.fi
