Miten edistää tuottavuutta? Laboren ja Etlan yhteistutkimus esittää toimenpiteitä Suomen tuottavuuden nostamiseksi

Laboren ja Etlan julkaiseman yhteistutkimuksen mukaan tutkimus- ja kehitysrahoitus on suunnattava harkitusti, muttei ”orkestroiden”. Lisäksi todetaan, että vihreä siirtymä voi oikein toteutettuna olla tuottavuuskehitystä edistävä voima.

Digitalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin tarttuminen on yritysten kasvun ja liiketoiminnan kehittämisen kannalta keskeistä, mutta tutkimuksen mukaan digitalisaatio lisää työn tuottavuutta vain niissä yrityksissä, joiden käytettävissä on riittävän hyvin koulutettua työvoimaa. Tuottavuuskasvua voidaan edistää myös lisäämällä korkeakoulupaikkoja ja työperäistä maahanmuuttoa.

Pitkällä tähtäimellä elintaso voi kohota vain tuottavuuden kasvaessa. Yksi Suomen kansantalouden keskeisistä ongelmista on finanssikriisin jälkeisen ajan hidas tuottavuuskasvu. Laboren ja Etlan yhteishankkeessa on pyritty muodostamaan kokonaiskuva Suomen kansantalouden tuottavuuteen vaikuttavista politiikkatoimista. Hankkeessa on tutkittu mm. digitalisaation, vihreän siirtymän ja maahanmuuton tuottavuusvaikutuksia.

Julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus on suunnattava harkitusti, muttei ”orkestroiden”. Sekä Suomen edellinen, että Suomen nykyinen hallitus ovat asettaneet tavoitteeksi nostaa t&k-menot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tuoreet tutkimukset osoittavat, että osaavan työvoiman puute saattaa muodostua Suomessa t&k-toiminnan yksityisen rahoituksen kasvattamisen esteeksi.

Lisäksi näyttää siltä, että nykyinenkään tutkimusrahoitus ei kohdistu optimaalisesti, vaan sen saajiksi valikoituu innovaatiokyvykkyydeltään heikompia yrityksiä. Tutkimus- ja kehitysrahoitusta olisi syytä suunnata hankkeisiin ja ekosysteemeihin, joissa vastataan suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Näitä ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamat haasteet. Yksityiskohtainen julkisen sektorin harjoittama tutkimusekosysteemien ohjaaminen on kuitenkin ongelmallista, koska ohjaamisen edellyttämä tieto on usein henkilösidonnaista ja heikosti välitettävää.

”Esimerkiksi tutkimus- ja innovaationeuvoston toiminta voi olla hyödyllistä, jos se edistää tiedon kulkua ja yhteistyötä yliopistojen ja yritysten välillä, mutta sitä yksityiskohtaisempaan tutkijoiden tai yritysten orkestrointiin julkisen sektorin ei pitäisi ryhtyä”, hanketta johtanut tutkimusohjaaja Ilkka Kiema toteaa.

Vihreä siirtymä voi oikein toteutettuna olla tuottavuuskehitystä edistävä voima. Hiilituottavuudella tarkoitetaan kasvihuonekaasuihin suhteutettua arvonlisäystä. Sen lisääminen merkitsee, että jokaisesta käytetystä hiilidioksidipäästöyksiköstä syntyvä lisäarvo kasvaa.

”Tutkimuksessa havaittiin positiivinen yhteys hiilituottavuuden ja työn tuottavuuden välillä. Tämä viittaa potentiaalisiin synergioihin talouskasvua ja ympäristön kestävyyttä edistävien politiikkatoimien välillä. Esimerkiksi päästökaupan kaltaiset järjestelmät voivat kannustaa yrityksiä vähentämään hiilipäästöjään samalla kun ne parantavat tuottavuutta”, toteaa Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij.

Vihreä kokonaistuottavuus on laajempi käsite kuin hiilituottavuus. Se määritellään hieman samaan tapaan kuin kokonaistuottavuus mutta ympäristövaikutukset ja kestävyysnäkökohdat huomioiden. Tulosten perusteella Suomen energiaintensiivisellä sektorilla on haasteita vihreän kokonaistuottavuuden parantamisessa. Pelkästään hiilituottavuuden tehostaminen ei välttämättä takaa merkittävää kasvua vihreässä kokonaistuottavuudessa. Strategiset politiikat ja kannustimet, jotka tähtäävät vihreän kokonaistuottavuuden parantamiseen, voivat vahvistaa yritysten asemaa maailmanmarkkinoilla ja edistää pitkän aikavälin taloudellisia ja ympäristötavoitteita.

Tuottavuuskasvua voidaan edistää lisäämällä korkeakoulupaikkoja ja työperäistä maahanmuuttoa. Myös alhaisen tuottavuuden aloille sijoittuvat maahanmuuttajat voivat edistää tuottavuuskasvua, jos tämä poistaa talouden pullonkauloja ja lisää työn tarjontaa korkeamman tuottavuuden työntehtävissä.

Lisätietoja: tutkimusohjaaja Ilkka Kiema, Labore p. 040 940 2287, tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij, Etla, p. 050 323 0180 ja neuvotteleva virkamies Seppo Kangaspunta, TEM, p. 050 369 7605

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.