Hankkeessa selvitettiin energiasektorin muutostrendien vaikutusta geopolitiikkaan ja huoltovarmuuteen. Työn tavoitteena on ollut kehittää strategisiin energiasiirtymiin liittyvien poliittisten riskien ja epävarmuustekijöiden ennakointia. Tämä on toteutettu tarkastelemalla kolmea Pöyryn valitsemaa energiaskenaariota vuoteen 2040 saakka. Hanke on toteutettu Pöyryn ja Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin yhteistyönä.
Hankkeen loppuseminaarissa 15.12.2017 julkaistava raportti antaa kokonaiskuvan tulevaisuuden energiantuotantorakenteesta ja keskittyy erityisesti hiilivetyjen kysynnän kehittymiseen ja uusiin teknologioihin. Lopputuloksena on arvioitu muutoksen merkitystä Venäjälle ja edelleen sen vaikutusta Suomen huoltovarmuuteen ja turvallisuuspolitiikkaan.
Selvityksen mukaan varsinkin nopean kehityksen skenaario voi johtaa globaalisti merkittävään hiilivetyjen ylitarjontatilanteeseen, minkä seurauksena geopoliittiset siirtymät ovat mahdollisia.
Suomen huoltovarmuus kuitenkin tulevaisuudessa paranee, kun energiaomavaraisuusaste kasvaa. Samalla Venäjän kyky vaikuttaa energian kautta laskee. Kriittisimmäksi tekijäksi Suomen huoltovarmuuden kannalta nousee polttoaineiden logistiikan turvaaminen (lämmöntuotannossa biopolttoaineet ja liikenteessä öljytuotteet ja nestemäiset biopolttoaineet) ja sähköverkon toimivuus etenkin tilanteissa, joissa Suomessa sijaitsevan tuotantokapasiteetin ja huippukulutuksen erotus on suuri.
Selvityksessä tuodaan esille, että paras keino varautua Venäjän mahdollisiin epäsuoriin vaikutuskeinoihin on viranomaisten, ministeriöiden ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö. Se on olennaista niin erilaisten epävarmuustekijöiden ja riskien ennakoimisessa kuin politiikka-valmistelussa.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Selvitys
Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi
Lisätiedot: Johtaja Olli Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy, p. 040 589 4686, [email protected], erityisasiantuntija Kati Vuorenvirta, Puolustusministeriö, p. 0295 160 361, [email protected]
