Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: Ihmiskaupan uhrien auttamista sääntelevä laki ei toimi
Kansallisena ihmiskaupparaportoijana toimiva yhdenvertaisuusvaltuutettu on yhdessä Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin (HEUNI) kanssa selvittänyt, miten ihmiskaupan uhrien oikeus saada apua Suomessa toteutuu. Selvityksen perusteella yksi keskeisin auttamisen haaste liittyy ennen kaikkea kunnissa pysyvämmin asuvien ihmiskaupan uhrien auttamiseen.
Selvitys osoittaa, että Joutsenon vastaanottokeskus tekee hyvää asiakas- ja viranomaistyötä. Myös kunnissa uhreja autetaan korkealla ammattietiikalla. Selvityksestä tulee kuitenkin esille, ettei auttamisjärjestelmän tarjoama viranomaisapu tavoita kaikkia apua tarvitsevia ihmiskaupan uhreja. Erityisen haasteellinen tilanne on kunnissa. Kuntien sosiaali- ja terveystoimi ei tunne ihmiskaupan uhrien auttamista koskevaa vastaanottolakia, eikä ihmiskaupan uhrien erityisasema palveluiden saajina kunnissa toteudu. Ihmiskaupan uhrit eivät aina saa palveluja, joihin he lain mukaan olisivat oikeutettuja. Uhrien joukossa on myös valtaväestöön kuuluvia Suomen kansalaisia.
Selvitys myös osoittaa, että Suomessa on henkilöitä, jotka eivät ihmiskauppaan liittyvästä avuntarpeesta huolimatta saa ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä riittävää apua. He eivät joko ohjaudu tai pääse viranomaisavun piiriin. Jotkut uhreista poistetaan auttamisjärjestelmästä esimerkiksi rikosnimikkeen tai syytteen muuttumisen vuoksi.
Osa ihmiskaupan uhreista ei edes hae viranomaisavun piiriin. Auttamisjärjestelmään ei esimerkiksi esitetä juuri lainkaan sellaisia seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutuneita henkilöitä, jotka olisivat joutuneet ihmiskaupan uhreiksi Suomessa. Selvityksen mukaan yksi keskeinen syy on lainsäädännön ja sen soveltamisen seurauksena syntynyt vahva kytkös ihmiskaupan uhrien auttamisen ja rikosprosessin välillä. Selvityksen mukaan kytkös näyttää vahvistuneen vuonna 2015 voimaan tulleen lainmuutoksen myötä. Selvityksen mukaan rikosoikeusjärjestelmän toimijat itse esittivät, että auttamisjärjestelmän tulisi voida auttaa uhreja riippumatta rikosprosessin etenemisestä.
Selvityksessä annetaan useita suosituksia, joista tärkeimmät ovat ihmiskaupan uhrien auttamista koskevan erillislain säätäminen, lain soveltamista koskevan ohjeen antaminen kunnille sekä kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten parantaminen.
Ihmiskaupan uhrien auttamisesta säädetään vastaanottolaissa. Selvitys perustuu laajaan asiakirja- ja haastatteluaineistoon. Aineistoon sisältyy muun muassa 66 ihmiskaupan uhrin auttamistyötä koskevat asiakaskirjaukset. Selvityksessä on lisäksi haastateltu yhteensä 83 ihmiskaupan vastaisen työn parissa työskentelevää asiantuntijaa eri puolilta Suomea.
Tuntematon tulevaisuus: Selvitys ihmiskaupan uhrien tunnistamista ja auttamista koskevan lainsäädännön toimivuudesta on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvityksen ovat laatineet Maija Koskenoja, Natalia Ollus, Venla Roth, Minna Viuhko ja Laura Turkia.
Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi.
Lisätietoja: ylitarkastaja Venla Roth, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto, [email protected], p. 0295 666 807 sekä tutkija Minna Viuhko, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti, [email protected], p. 0295 665 288
