Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: Ulosottojärjestelmää korjaamalla voidaan parantaa pienituloisten toimeentuloa

OikeusministeriöValtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
26.5.2021 9.01
Tiedote 335/2021

Tuoreen tutkimuksen mukaan ulosottojärjestelmän yksinkertaistamisella ja muuttamisella progressiivisemmaksi sekä velkajärjestelyyn pääsyn helpottamisella voidaan vaikuttaa pienituloisten talouteen ja hyvinvointiin. Ulosottojärjestelmää koskevien uudistusten vaikutuksia on syytä arvioida ja jatkokehittää tutkitun tiedon pohjalta.

Uusi ulosottojärjestelmää koskeva tutkimus avaa näkymiä järjestelmän kehittämiseksi

Ulosottolaitoksen tilastojen mukaan Suomessa oli ulosottovelallisia 275 000 vuoden 2020 lopussa. Ulosotto vaikuttaa merkittävällä tavalla pienituloisten toimeentuloon ja työn kannustimiin. Järjestelmää kehittämällä voidaan potentiaalisesti parantaa kumpaakin.

Tutkimusraportissa tarkastellaan laajasti ulosottojärjestelmän yhteyttä toimeentuloon ja työllisyyteen. Tutkimuksessa kartoitetaan optimaalisen järjestelmän ominaisuuksia, vertaillaan Suomen järjestelmää Saksan ja Yhdysvaltojen järjestelmiin ja kuvaillaan ulosotossa olevien tilannetta tilastojen valossa. Tutkimuksessa simuloidaan myös erilaisten uudistusvaihtoehtojen vaikutusta työn tarjonnan kannustimiin. 

Ulosottojärjestelmää muuttamalla voidaan parantaa pienituloisten asemaa merkittävästi

Tutkimuksesta käy ilmi, että ulosotossa olevista 20–50 prosenttia iästä riippuen saa vuoden aikana toimeentulotukea. Samoin toimeentulotukea saavista 40–60 prosenttia iästä riippuen on ulosotossa. Suuri osa ulosoton asiakkaista on siis pienituloisia. Näin ollen järjestelmän uudistamisella voidaan potentiaalisesti vaikuttaa pienituloisten asemaan merkittävällä tavalla.  

Velkajärjestelyyn pääsyn helpottamisella työllisyysvaikutuksia

Ulosottojärjestelmällä on myös välillisiä vaikutuksia työllistymisen kannustimiin. Tutkimuksessa osoitetaan, että kannustimiin voidaan vaikuttaa järjestelmään tehtävien muutosten kautta. Tutkimuksen mukaan progressiiviseen maksutaulukkoon siirtyminen vaikutti eniten työllistymisveroasteeseen. Mikäli velkoja ei mitätöidä esimerkiksi henkilökohtaisen velkajärjestelyn kautta, yksin ulosottotaulukkoon tehtävät muutokset eivät kuitenkaan vaikuta merkittävästi työn tarjontaan. 

Muutosehdotuksia järjestelmän parantamiseksi

Tutkimuksen mukaan järjestelmän yksinkertaistaminen, muuttaminen progressiivisemmaksi sekä velkajärjestelyn helpottaminen vaikuttavat potentiaalisilta hyvinvointia parantavilta poluilta. Tehdyt uudistukset tulee luonnollisesti arvioida asiallisesti ja saadun tiedon pohjalta järjestelmää tulee kehittää jatkuvasti.

Tutkimuksen ovat toteuttaneen Palkansaajien tutkimuslaitos, VATT ja Etla, ja siinä käytettiin Tilastokeskuksen aineistoja ja SISU-mallia sekä Ulosottolaitoksen aineistoja. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Työryhmä: Ohto Kanninen (PT), Hannu Karhunen, PT), Terhi Maczulskij (Etla), Terhi Ravaska (VATT) ja Eetu Isotalo (PT).

Lisätietoja: Ohto Kanninen, erikoistutkija, Palkansaajien tutkimuslaitos (PT), p. 041 513 7175 , [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.