Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimus: Kuva suhdanteiden vaikutuksesta talouteen tarkentuu
Suhdanteiden vaikutuksesta Suomen talouteen on saatu entistä yksityiskohtaisempaa tietoa. 28. tammikuuta julkaistu Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen yhteinen tutkimus tarkentaa kuvaa suhdanteista riippumattoman tuotantopotentiaalin kehityksestä. Tutkimuksen osana arvioitiin myös kansantalouden potentiaalisen tuotannon kasvunäkymiä vuosille 2019–2023 Etlan sektoritasoista kasvumallia hyödyntäen.
Osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutettu ”The Finnish potential output: measurement and medium-term prospects” -raportti käsittelee Suomen kansantalouden potentiaalisen eli suhdannevaihteluista riippumattoman tuotantomäärän mittaamistapaa ja potentiaalin kasvunäkymiä keskipitkällä aikavälillä. Hankkeessa on kehitetty EU-komission käyttämää tuotantofunktiomenetelmää useilla tavoilla, ja lisäksi eri komponenttien suhdanneluonteista vaihtelua on arvioitu dynaamisten systeemien mallintamiseen paremmin sopivilla tilastollisilla menetelmillä (ns. Sequential Monte Carlo -menetelmä).
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen yhdessä toteuttaman tutkimushankkeen mukaan suhdannevaihtelut ovat vaikuttaneet kansantalouden tuotantomäärään enemmän kuin komission menetelmää noudattaen on aiemmin arvioitu.
Syitä tulosten tarkentumiseen on useita. Tutkimuksessa havaitaan esimerkiksi, että komission käyttämä tuotantofunktion muoto yliarvioi pääoman ja työvoiman välistä korvattavuutta eli substituutiojoustoa suhteessa Suomen tuotantorakenteeseen. Lisäksi tutkimuksessa havaitaan ns. CES -tuotantofunktion sopivan tilastollisesti paremmin kuvaamaan Suomen kansantalouden tuotantotapaa kuin komission käyttämän tuotantofunktion.
Tutkimuksessa tuotetut vuonna 2007 alkanutta taantumaa koskevat arviot ovat tuotantofunktion eri komponenttien suhdanneluonteisen vaihtelun osalta samansuuntaisia komission arvioiden kanssa. Erot näkyvät selvemmin 1990-luvun laman tapauksessa. Uudet potentiaalin arviot riippuvat suhdanteista huomattavasti vähemmän kuin aiemmat.
Osana tutkimusta arvioitiin myös kansantalouden potentiaalisen tuotannon kasvunäkymiä vuosille 2019–2023 Etlan kehittämää sektoritasoista kasvumallia hyödyntäen. Arvion perusteella tuotannon volyymikasvu tulee olemaan noin 1,5 % vuodessa seuraavien viiden vuoden aikana, joskin tutkijat pitävät arviota epävarmana. Kasvuun vaikuttavat erityisen voimakkaasti informaatioteknologia ja kansainvälisestä kaupasta syntyvä kasvuvaikutus.
Tutkimuksen toteuttivat Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa Tero Kuusi ja Markku Lehmus sekä Palkansaajien tutkimuslaitoksessa Ilkka Kiema ja Sami Jysmä.
Lisätiedot: tutkimuspäällikkö Tero Kuusi, ETLA, p. 041 444 8144, tero.kuusi(at)etla.fi ja tutkimuskoordinaattori Ilkka Kiema, PT, p. 09 2535 7304, ilkka.kiema(at)labour.fi
