Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimus: Lohkoketjuteknologian hyödyntämisestä liian suuret odotukset
Lohkoketjuteknologian (engl. ’blockchain technology’) käsitteet ovat viime vuosina laventuneet ja ilmiöön on ladattu paljon odotuksia. Tuoreen tutkimuksen mukaan lohkoketjut eivät kuitenkaan toistaiseksi ole onnistuneet lunastamaan niihin ladattuja odotuksia. Ns. hajautettujen tilikirjojen (DLT) osalta soveltamismahdollisuudet ovat paremmat, mutta soveltamisen hyödyt jäävät niidenkin osalta epäselviksi. Tutkimusryhmä suosittaa avoimen kansallisen tietopankin määrittelyä sovelluskokeilujen dokumentaatioille ja lähdekoodille.
Lohkoketjuteknologian mahdollisuuksista on keskusteltu viime aikoina runsaasti. Alan käsitteet ovat laventuneet saaden uusia merkityksiä, mikä on entisestään paisuttanut odotuksia. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan, Teknologian tutkimuskeskus VTT:n sekä Helsingin yliopiston yhteisessä selvityksessä tarkasteltiin, voidaanko lohkoketjuteknologiaan perustuvia älykkäitä sopimuksia hyödyntää palkkatulojen verotuksen prosessin automatisoinnissa. Erityisesti pohdittiin, voitaisiinko lohkoketjuteknologiaa hyödyntäen luoda henkilökohtainen verotili, joka hoitaisi tuloverotukseen liittyvät maksut ilman työnantajan erillisiä maksuprosesseja.
Osana selvitystä laadittiin lohkoketjupohjainen älysopimussovellus, jonka avulla kartoitettiin lohkoketjuteknologian hyödyntämisen konkreettisia kipupisteitä yrityksissä ja julkishallinnossa mm. kustannusten ja tietoturvan näkökulmasta. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hankkeessa on tuotettu ohjelmointikoodia tutkimustarkoituksessa. Järjestelmäarkkitehtuurin suunnittelussa tutkimusnäkökulmaa laajennettiin kattamaan myös ns. hajautetut tilikirjaratkaisut (DLT).
”Lohkoketjuteknologialle on hahmoteltu lukemattomia käyttötapauksia ja yritysten kokeiluhankkeista on uutisoitu viime vuosina varsin laajasti. Käytäntöön meneviä dokumentaatioita kokeilujen tuloksista ei kuitenkaan ole käytännössä katsoen maailmalla julkistettu juuri lainkaan. Teknologiailmiöiden hahmottamisessa teknisten ulottuvuuksien tarkastelu on kuitenkin välttämätöntä. Siksi päätimme tehdä koodauskokeilun itse ja julkaista sen tulokset avoimesti”, tutkimusraportin toimittanut Etlan tutkija Juri Mattila selostaa.
Selvityksen valossa lohkoketjuteknologian hyödyntämismahdollisuudet palkkaverotuksen kontekstissa näyttävät heikoilta. Hajautettujen tilikirjojen soveltamismahdollisuudet ovat hieman valoisammat, mutta niiden osalta rajanveto perinteisiin integroiviin tietojärjestelmäratkaisuihin on kuitenkin häilyvä ja hyötyjä vaikea arvioida.
”Lohkoketjuteknologiaan kohdistuvat odotukset ovat lähteneet ikään kuin sivuraiteelle. Pohjimmiltaan ilmiössä on kyse uudenlaisesta tavasta luoda avoimia vertaisalustoja sekä kannustimet niiden kasvulle. Yritysten ja julkistoimijoiden sovelluspyrkimyksissä niin avoimuus, vertaisrakenne kuin kannustimetkin ovat unohtuneet, ja puhumme jo oikeastaan täysin eri ilmiöstä. Myytti yhteisalustojen kasvun mahdollisuudesta elää silti yrityksissä vahvana”, Mattila toteaa.
Lohkoketjuteknologian hyödyntäminen palkkatulojen verotuksen prosesseissa olisi tutkijoiden mukaan periaatteessa mahdollista. Soveltaminen edellyttäisi kuitenkin mittavia muutoksia verotuksen kokonaisprosessiin. Verotusta ei tällöin voitaisi esimerkiksi toteuttaa euromääräisenä vaan ainoastaan ns. kryptorahakkeilla (esim. Bitcoin). Lohkoketjuperusteinen sovelluskehitys tulisi myös merkittävästi tavanomaista sovelluskehitystyötä kalliimmaksi. Lisäksi tutkijat kiinnittivät huomiota lohkoketjuteknologian sovellusten tietoturvaan, epäekologisuuteen sekä epäselvään lainopilliseen tilaan. Soveltamispyrkimykset verotuksen prosesseihin edellyttäisivätkin todennäköisesti myös lainsäädännöllisiä uudistuksia.
Raportti on tuotettu valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaan lukeutuvan Lohkoketjuteknologian ja ohjelmoitavan rahan hyödyntämismahdollisuudet palkkatulojen verotuksessa ‑tutkimushankkeen pohjalta, joka puolestaan on ollut osa laajempaa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tekoälytutkimuksen hankekokonaisuutta.
Lisätiedot: Tutkija Juri Mattila, ETLA, p. 043 825 8238, [email protected]
