Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimus: Matala syntyvyys hidastaa pysyvästi talouskasvua ja syventää julkisen talouden ongelmia

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaValtiovarainministeriö
19.5.2021 8.52
Tiedote 313/2021
Kuva: Pasi Markkanen, Finland Promotion Board

Etlan 19. toukokuuta julkaistun tutkimuksen mukaan väestörakenteen muutos hidastaa talouskasvua pysyvästi 2040-luvulta alkaen ilman merkittävää syntyvyyden nousua, maahanmuuton kasvua ja maahanmuuttajien työllisyysasteen nousua.

Syntyvyyden väheneminen kohentaa julkisen talouden tilaa pienten ikäluokkien lapsuuden ja nuoruuden ajan, mutta kerryttää samanaikaisesti pysyvää vajetta tulevaan työvoimaan ja julkiseen talouteen. Ilmiön vuoksi politiikassa tulee korostaa pitkän aikavälin näkökulmaa sekä tarvetta reagoida ajoissa ikärakenteen muutokseen esimerkiksi työuria pidentämällä ja verotuksen mittavaa nousua tasaamalla.

Paluu suuriin lapsilukuihin ei todennäköistä

Lasten lukumäärän väheneminen on pitkään jatkunut globaali ilmiö. Syntyvyyden ennustaminen on silti osoittautunut vaikeaksi. Suomen väestölle tehdyt ennusteet ennakoivat käännettä lasten lukumäärässä mutta myös syntyvien ikäluokkien jäämistä pysyvästi aiempaa pienemmiksi. Ikäihmisten lukumäärän ennustaminen on helpompaa, koska tällä vuosisadalla 80 vuotta täyttävät ikäluokat ovat jo syntyneet.

Etlan tutkimuksen mukaan väestörakenteen muutos hidastaa talouskasvua 2040-luvulta alkaen pysyvästi, jos syntyvyys ei kasva merkittävästi, maahanmuutto ei lisäänny eikä maahanmuuttajien työllisyys kohene.  Talouskasvun hidastuminen vähentää verotuloja ja heikentää hyvinvointivaltion rahoitusta samaan aikaan, kun moninkertaistuva vanhusväestö lisää palvelujen tarvetta. Sukupolvien välinen tulonjako muuttuu nykyisten nuorten ja tulevien sukupolvien asemaa heikentävään suuntaan. Väestön ikääntymisen syveneminen ja siitä seuraava talouskasvun hidastuminen ja julkisen talouden ongelmat ovat hyvin todennäköisiä, vaikka otettaisiin huomioon väestöennusteisiin liittyvä epävarmuus.

Politiikkatoimien lykkääminen kasvattaa julkisen talouden sopeutumistarvetta

Politiikanteon näkökulmasta tilanne, jossa parhaillaan kumuloituvat ongelmat näkyvät vasta parin vuosikymmenen päästä, on haasteellinen. Matalan syntyvyyden vuoksi on menetetty yli yhden 60 000 hengen ikäluokan verran työvoimaa viimeisten viiden vuoden aikana, mikä on jo nostanut merkittävästi julkisen talouden tasapainottavaa työllisyysastetta. Politiikkatoimien lykkääminen siihen asti, kun pienet ikäluokat tulevat työelämään heikentää tulevien sukupolvien elintasoa ja lisää kireästä verotuksesta johtuvia kannusteongelmia. Tarvittava julkisen talouden tulojen ja menojen sopeuttaminen on sitä suurempi, mitä myöhäisemmäksi se jätetään.

Etlan raportti arvioi keinoja työurien pidentämiseksi ja muiksi toimiksi, joiden tavoitteena on verotuksen pitkän aikavälin mittavan nousun tasaaminen.

Ylipitkien opiskeluaikojen lyhentäminen kasvattaisi opiskelijoiden elinkaarituloja ja parantaisi julkista taloutta suurempien verotulojen ja pienempien menojen kautta. Eläkeiän alarajan nosto 66 ikävuoteen ennen sen kiinnittämistä elinajan odotteeseen suurentaisi eläkkeitä, edistäisi työllisyysasteen nousua ja lisäisi työvoiman tarjontaa. Työeläkejärjestelmän keskittäminen yhden laitoksen hoidettavaksi ja rohkeampi sijoituspolitiikka saattaisivat vähentää eläkemaksujen nousupaineita ja kohentaa julkista taloutta merkittävästi myös palkkasumman ja kulutuksen kasvun kautta. Sääntöperusteinen eläkkeiden lisärahastointi matalan syntyvyyden vuosina parantaisi nykyisten nuorten ja tulevien sukupolvien asemaa keventämällä maksujen nousupainetta silloin kuin se olisi suurimmillaan ja tasaisi kulutusta yli ajan.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja:

Tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, p. 050 329 6014, [email protected]
Dosentti Jukka Lassila, p. 050 565 0406, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.