Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimus: Mielentilatutkimusten vähenemisen taustalla arviointikäytäntöjen kiristyminen

OikeusministeriöValtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
6.5.2021 9.08
Tiedote 284/2021

Valtioneuvosto on julkaissut loppuraportin mielentilatutkimuksia koskevasta hankkeesta, jossa tarkasteltiin mielentilatutkimusten vähenemiseen johtaneita syitä sekä syyntakeisuusarvioinneissa tapahtuneita muutoksia.

Mielentilatutkimusten väheneminen ja väkivaltarikollisten psykiatrinen hoito -hankkeen tulosten mukaan mielentilatutkimusten määrä näyttää vähentyneen sen seurauksena, että alentuneesti syyntakeisten luokkaa ei juuri käytetä syyntakeisuusarvioinneissa.

Alentuneen syyntakeisuuden kategorian käyttö on vähentynyt lääketieteellisen diagnoosikäytännön kehittymisen ja erityisesti persoonallisuushäiriöiden arvioinneissa tapahtuneiden muutosten takia. Syyntakeisuussäännösten soveltamiskäytäntöä ovat kiristäneet myös korkeimman oikeuden etenkin 2000-luvulla antamat ennakkoratkaisut. Oikeudenkäymiskaareen vuonna 2006 tehty muutos, jolla muutettiin mielentilatutkimukseen määräämisen edellytyksiä sekä henkirikosten väheneminen ovat nekin voineet vähentää mielentilatutkimuspyyntöjä.

Hankkeessa selvitettiin myös sitä, miten alentuneesti syyntakeisiksi arvioitujen henkilöiden hoidon tarve ja toteutus on huomioitu vankilassa sekä onko vankeusrangaistuksen keskeyttämisessä tapahtunut muutoksia tahdosta riippumattoman hoidon vuoksi. Vankeusrangaistukset ovat keskeytyneet aikaisempaa useammin pitkäaikaisen kuntouttavan tahdosta riippumattoman hoidon vuoksi.

Tulosten mukaan alentunutta syyntakeisuutta ei tunnisteta erityisen kohtelun perusteeksi vankilassa. Alentuneesti syyntakeisten henkilöiden rangaistusajan suunnitelmissa kuitenkin huomioidaan terveyteen liittyvät tavoitteet. Tämä näkyy esimerkiksi muihin vankeihin verrattuna vankilan ulkopuolisten terveyspalveluiden runsaampana käyttönä.

Alentuneesti syyntakeiseksi katsotut näyttävät hyötyneen mielentilatutkimuksesta, sillä heidän hoidon tarpeensa tuli kattavasti selvitetyksi. Tarvittavan hoidon turvaamista tulisi kuitenkin kehittää ja selvittää tapoja, joilla voidaan lisätä hoitoon sitoutumista. Tutkimusta voidaan hyödyntää kehitettäessä muun muassa syyntakeisuutta ja rikosoikeudellista prosessia koskevaa lainsäädäntöä, mielenterveyslainsäädäntöä sekä vangeille annettavaa tukea.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätiedot:

Ylilääkäri Aulikki Ahlgrén-Rimpiläinen, THL, 029 525 7072, [email protected]
Lakimies Marika Lauri, THL, 029 524 8106, [email protected]
Tutkijatohtori Miisa Törölä, UEF, 050 388 6576, [email protected]
Lainsäädäntöneuvos Mirja Salonen, oikeusministeriö, p. 0295 150 019, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.