Hankkeen perustiedot
Kesto: 6/2026–6/2027
Vuonna 2022 käynnistynyt Venäjän täysimittainen hyökkäyssota Ukrainassa sekä transatlanttiseen suhteeseen liittyvät uudet epävarmuudet ja kiihtyvä geoekonominen kilpailu ravistelevat Euroopan institutionaalista arkkitehtuuria. Turvallisuus- ja talousympäristön murrokset ovat lisänneet samanaikaisesti tarvetta toimintakykyisemmälle ja vaikuttavammalle Euroopan unionille, syvemmälle EU-integraatiolle ja unionin laajentumiselle. Nykytilanne on ristiriitainen myös siksi, että siinä missä EU:n merkitys on kasvanut Euroopan institutionaalisessa arkkitehtuurissa, unionin globaali painoarvo on laskenut.
Kiristyneen globaalin ja alueellisen strategisen kilpailun oloissa Euroopan unionin merkitys Suomen taloudelle ja turvallisuudelle on aiempaa suurempi. Samanaikaisesti Euroopan institutionaalisen arkkitehtuurin ja eurooppalaisen yhteistyön muutokseen, mukaan lukien EU-integraation kehitys, liittyy merkittäviä ja erisuuntiin vetäviä kehityskulkuja ja avoimia kysymyksiä. EU:n jäsenvaltiot eivät toistaiseksi ole olleet halukkaita syventämään EU-integraatiota avaamalla perussopimuksia tai tarttumaan nykyisten sopimusten sallimaan mahdollisuuteen laajentaa määräenemmistöpäätöksentekoa. Tämän takia eriytyvän integraation on ennakoitu nousevan keskeiseksi tavaksi lisätä vaikuttavampaa eurooppalaista toimintaa ja kehittää EU:ta turvallisuuden tuottamiseksi, taloudelliseen kilpailukyvyn parantamiseksi ja laajentumisen läpiviemiseksi.
Suomen tavoitteeseen edistää globaalisti ja alueellisesti vahvaa, toimintakykyistä ja yhtenäistä EU:ta vaikuttaa keskeisesti se, kuinka hyvin unioni pystyy hyödyntämään laajentumisen, syventymisen ja eriytymisen mahdollisuudet sekä torjumaan niihin liittyvät riskit. Suomen kannalta on lisäksi tärkeää tunnistaa ne erityishaasteet, joita ennakoitu eriytyminen aiheuttaa Suomen kaltaiselle verrattain pienelle jäsenvaltiolle. Uutta tietoa tuotavalla tutkimuksella edistetään Suomen kykyä osallistua vaikuttavasti ja ratkaisukeskeisesti käynnissä oleviin muutosprosesseihin EU:ssa ja Euroopassa.
Tämän hankkeen päätavoite on tuottaa uutta tietoa Euroopan institutionaalisen arkkitehtuurin murroksesta ja kehityksestä Suomen EU-politiikan pohjaksi. Tähän päätavoitteeseen pyritään kolmen osatavoitteen avulla:
- Tuottamalla tutkittua tietoa globaalin ja alueellisen strategisen kilpailun vaikutuksista Eurooppaan yleisesti sekä Euroopan unioniin ja sen vallankäyttöjärjestelmään erityisesti;
- Tunnistamalla ja analysoimalla tarpeita ja mahdollisuuksia vahvistaa EU-toimijuutta ja vaikuttavuutta heikentyneessä turvallisuusympäristössä sekä kiristyneen ulkoisen taloudellisen kilpailun oloissa EU:n laajentumisen ja integraation syventämisen avulla sekä arvioimalla eriytyvän integraation ja yhteistyön mahdollisuuksia ja riskejä ja;
- Tarkastelemalla Euroopan institutionaalisen arkkitehtuurin muutosten ja erityisesti EU-integraation kehityksen vaikutuksia Suomeen ja tunnistamalla Suomen kannalta kriittisimmät kysymykset, riskit ja tavoitteet sekä esittämällä politiikkavaihtoehtoja Suomen EU-politiikan valmistelun tueksi.
Ota yhteyttä:
Ohjelmajohtaja Juha Jokela, Ulkopoliittinen instituutti, p. 0400 824 443, etunimi.sukunimi(at)fiia.fi
