Hiipuva virta: AMOC keikahduspisteeseen varautuminen Suomessa (HIIPUVA)

Hankkeen perustiedot

Kesto: 6/2026–12/2027

Ilmaston lämmetessä Maapallo lähestyy systeemin keikahduspisteitä, joiden mahdollisesti ylittyessä ympäristö- ja ilmasto-olosuhteet voivat muuttua nopeasti, epälineaarisesti, ja osin peruuttamattomasti. Yksi vakavimmista Euroopan ilmastoa säätelevistä riskeistä liittyy Atlantin meridionaalisen kiertoliikkeeseen (AMOC), jonka heikkeneminen tai romahdus voi aiheuttaa laaja-alaisia vaikutuksia globaalisti, ja erityisesti Pohjois-Euroopassa.

AMOC:n heikkenemisellä olisi vaikutuksia Suomen ilmastoon, Itämereen sekä yhteiskunnan eri sektoreihin muutokset Suomen ilmastossa voisivat näkyä kylmempinä lämpötiloina, merenpinnan nousuna ja sateisuuden vähenemisenä. Näiden muutosten sektorikohtaiset vaikutukset näkyisivät etenkin ruoantuotannossa, energiantuotannossa, ja liikenteessä sekä laajemmin hyvinvoinnissa ja turvallisuudessa. Näitä vaikutuksia ei ole kuitenkaan tähän mennessä kvantifioitu.

Samalla myös muut ilmaston keikahduspisteet, kuten Grönlannin ja Etelämantereen jäätiköiden sulaminen, Amazonin alueen kuivuminen ja boreaalisten ekosysteemien muutokset, voivat muokata riskikuvaa esimerkiksi AMOC:n kehityksen ja merenpinnan nousun kautta.

Keskeinen haaste on, että AMOC:iin liittyy edelleen huomattavaa epävarmuutta sekä muutosten ajoittamisen, etenemisnopeuden ja alueellisten vaikutusten suhteen. Tämän vuoksi tarvitaan skenaariopohjaista tarkastelua, jossa yhdistetään erilaiset globaalin ilmaston lämpenemiskehitykset sekä erilaiset AMOC:n heikkenemisen etenemistavat.

HIIPUVA-projekti selvittää tämän skenaariopohjan avulla AMOC:n luonnontieteellisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia Suomessa ja Itämeren alueella, keskittyen erityisesti maataluoteen, energiajärjestelmään ja liikenteeseen. Tarkastelu ulotetaan myös muiden Suomen kannalta tärkeiden ilmastojärjestelmän keikahduspisteiden, kuten mannerjäätiköiden äkillisestä sulamisesta aiheutuvan nopean merenpinnan nousun, todennäköisyyksiin sekä mahdollisiin vaikutuksiin. Erityisesti AMOC:ia koskevan ilmastoskenaarion pohjalta tehdään laaja vaikutustenanalyysi ja toteutetaan päätöksentekijöitä sekä asiantuntijoita yhteentuova ennakointihuone, jossa kehitetään keikahduspisteiden ennakointia ja hallintaa. HIIPUVA toteutetaan laajassa yhteistyössä ja koordinoiden kansallisten ja kansainvälisten projektien kanssa.

Hankkeen ensimmäisenä tavoitteena on, kansainvälisesti koordinoiden ja ilmastomallisimulaatioihin pohjaten, muodostaa nelikenttään perustuva skenaariokehys ja kvantifioida näissä tulevaisuuksissa tapahtuvat ilmastolliset muutokset Suomessa sekä Itämeren ympäristössä.

Hankkeen toisena tavoitteena on tuottaa syvällinen arvio vaikutuksista kolmella suomalaisen yhteiskunnan kannalta keskeisellä sektorilla: maataloudessa, energiajärjestelmissä ja logistiikassa.

Hankkeen kolmantena tavoitteena on

• tunnistaa sellaisia varautumis- ja sopeutumistoimia joita voidaan suositella sekä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, sekä
• arvioida niiden kustannuksia toteutus ajankohdasta riippuen. Tätä tavoitetta varten skenaariotietoa täydennetään sidosryhmävuoropuhelulla, jonka avulla tunnistetaan ja arvioidaan sektorikohtaisia vaikutusketjuja, käytännön varautumistarpeita, ja toimenpiteiden ajoitusta. Kehitettävät toimenpiteet asetetaan kontekstiin siten, että ne eivät heikennä selkeitä tarpeita sopeutua Suomen ilmaston lämpenemiseen, jota odotetaan muissa kuin AMOC-skenaarioissa.

Ilmastonmuutokseen varautumisen osalta projektin tavoitteena on tunnistaa, miten nykyiset varautumisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen käytännöt – jotka perustuvat pitkälti asteittaisiin muutoksiin ja historiallisiin häiriöihin – voisivat huomioida ilmastojärjestelmän keikahduspisteet. Erityisesti hanke pyrkii tuomaan AMOC:in heikkenemisen mahdollisia vaikutuksia ymmärrettäviksi ja varautumiskeinoja sovellettaviksi keskeisiin poliitiikkavalmisteluprosesseihin, kuten Yhteiskunnan turvallisuusstrategian (YTS) toteutukseen ja erityisesti ympäristöä koskevan 37. strategisen tehtävän päivitykseen, tulevaisuusselonteon jalkauttamiseen ja seuraavan valmisteluun, kansallisen riskiarvion päivitykseen sekä Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman (KISS) päivitykseen vuonna 2027.

Ota yhteyttä: 

Tutkimusprofessori Aleksi Nummelin, Ilmatieteen laitos, p. 045 154 3774, etunimi.sukunimi(at)fmi.fi