Itsensä työllistäminen Suomessa: Millaisia tukitoimia tarvitaan?

Hankkeen perustiedot

Kesto: 3/2026–4/2027

Itsensä työllistäminen on viime vuosikymmeninä yleistynyt ja monimuotoistunut osana työelämän rakennemuutosta. Digitalisaatio, alustatalouden kasvu sekä laskutuspalveluiden ja muiden uusien toimintamallien yleistyminen ovat lisänneet työnteon muotoja, jotka sijoittuvat palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastoon. Suomessa itsensätyöllistäjät muodostavat heterogeenisen ryhmän, johon kuuluvat muun muassa yksinyrittäjät, kevytyrittäjät, freelancerit, apurahansaajat ja alustojen kautta työskentelevät.

Ilmiön merkityksestä, toimintamuodoista ja kehityspoluista on kuitenkin saatavilla hyvin niukasti ajantasaista ja kokonaisvaltaista tutkimustietoa. Erityisesti ymmärrys siitä, mitkä tekijät tukevat itsensätyöllistäjäksi ryhtymistä, toimeentulon vakautta ja siirtymistä kohti kasvua ja mahdollisesti työnantajuutta, on puutteellista. Samalla on epäselvää, milloin itsensä työllistäminen toimii joustavana väylänä työllistymiseen ja yrittäjyyteen, milloin se puolestaan asettaa henkilön pysyvästi haavoittuvaan työmarkkina-asemaan.

Keskeisiä haasteita liittyy työmarkkina-aseman määrittelyyn, siirtymien sujuvuuteen palkkatyön ja yrittäjyyden välillä sekä sosiaaliturvan ja palvelujärjestelmän toimivuuteen. Lisäksi itsensätyöllistäjien tunnistaminen rekistereissä ja tilastoissa on puutteellista, mikä vaikeuttaa ilmiön seurantaa, tukien kohdentamista ja vaikutusten arviointia. Tietopohjan puutteet korostuvat poikkeus- ja kriisitilanteissa, joissa tukijärjestelmien oikea-aikainen ja kohdennettu toiminta edellyttää ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa.

Vaikuttavien tukitoimien suunnittelu edellyttää tutkimusperustaista ymmärrystä itsensä työllistämisen rakenteista, kannustimista ja vaikutuksista. Tietoa tarvitaan sekä lyhyen aikavälin (2026–2030) että pitkän aikavälin (2026–2036) uudistusten tueksi – mukaan lukien ajankohtaiset sääntely- ja järjestelmäuudistukset, kuten alustatyötä koskevan EU-sääntelyn toimeenpano.

Hankkeessa tuotetaan erilaisiin tilastoaineistoihin perustuvaa tutkimustietoa itsensätyöllistäjistä ryhmänä Suomessa. Hankkeen keskeisenä pyrkimyksenä on tunnistamaan yhtäältä itsensätyöllistäjäksi ryhtymiseen, toisaalta yksiyrittäjien kasvuun liittyviä haasteita ja pullonkauloja. Hankkeessa tarkastellaan itsensä työllistämisen eri muotojen tunnistamiseen tilasto- ja rekisteriaineistoissa, itsensä työllistämisen ja palkkatyön välisten siirtymien tarkasteluun sekä niihin institutionaalisiin ja hallinnollisiin tekijöihin, jotka voivat joko tukea kestävää itsensä työllistämistä tai estää siirtymiä tuottavampiin työn ja yritystoiminnan muotoihin. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, milloin itsensä työllistäminen toimii ponnahduslautana kasvuun ja työllistämiseen, milloin se taas voi jättää henkilön pysyvästi haavoittuvaan työmarkkina-asemaan.

Hankkeen tavoitteena on:

• tuottaa ajantasainen ja tutkimusperustainen kokonaiskuva itsensä työllistämisestä Suomessa sekä sen eri muodoista ja niiden kehityksestä ja merkityksestä työmarkkinoilla.
• tunnistaa keskeiset pullonkaulat ja kannustimet, jotka vaikuttavat itsensätyöllistäjäksi ryhtymiseen, toimeentulon vakauteen sekä siirtymiin itsensä työllistämisen, palkkatyön ja yritystoiminnan kasvun välillä.
• arvioida nykyisten järjestelmien toimivuutta itsensätyöllistäjien näkökulmasta, erityisesti työmarkkina-aseman määrittelyn, sosiaaliturvan sekä neuvonta- ja tukipalvelujen osalta.
• tuottaa konkreettisia ehdotuksia rekisteri- ja tilastopohjan kehittämiseksi ilmiön seurantaa, tukien kohdentamista ja vaikutusten arviointia varten.

Hankkeen päätarkoituksena on tuottaa uutta tutkimustietoa valtioneuvoston päätöksentekoon ja politiikkavalmisteluun, tukea hallitusohjelman toimeenpanoa sekä mahdollisesti myös tulevan hallitusohjelman valmistelua. Hankkeen tutkimusteemat ovat keskeisiä mm. EU:n alustatyödirektiivin (EU 2024/2831) täytäntöönpanon kannalta, jonka tavoitteena on parantaa alustatyöntekijöiden työoloa ja oikeusturvaa. Lisäksi hankkeen teemat kytkeytyvät Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistelussa olevaan yhdistelmävakuutukseen sekä PRH:ssa kehitteillä olevaan sähköisen laskutusjärjestelmän käyttöönottoon.

Saatujen tulosten perusteella esitetään perusteltuja toimenpidesuosituksia ja/tai -ehdotuksia itsensätyöllistäjien toimintaympäristön kehittämiseksi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tutkimuksen tuottamat toimenpidesuositukset perustuvat empiiriseen näyttöön, kansainvälisiin vertailuihin sekä institutionaaliseen analyysiin. Niiden vaikutuksia tarkastellaan arvioivasti erityisesti toteutettavuuden, kannustinvaikutusten ja toimintaympäristön kehittämisen näkökulmista.

Ota yhteyttä:

Tutkimuspäällikkö Natalia Kuosmanen, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, p. 045 163 9660, etunimi.sukunimi(at)etla.fi