Kiertotaloussuunnitelmien vaikuttavuus (KITASUVA)

Hankkeen perustiedot

Kesto: 6/2025–12/2026

EU-lainsäädäntö velvoittaa jäsenmaita laatimaan säännöllisin väliajoin useita suunnitelmia, joita käytetään kiertotalouden etenemisen hahmottamiseen ja vaihtoehtojen hakemiseen siirtymän ohjaamiseksi. Yhtäältä näiden piiriin kuuluu suunnitelmia, joita on tehty jo pitkään, mutta toisaalta myös uusia suunnitteluvaatimuksia on tullut uuden lainsäädännön mukana. Unionin lainsäädännössä suunnitelmille asetetaan laajat sisältövaatimukset. Käytännössä jäsenvaltiot tarvitsevat suunnitelmien sisältövaatimuksien täyttämiseksi laajasti uutta ajantasaista tilasto- ja tutkimustietoa. Tällaisia suunnitelmia ovat:

1. Jätedirektiivin (2008/98/EY, 28 ja 27 artikla) edellyttämä jätehuoltosuunnitelma ja jätteen syntymisen ehkäisemisestä koskeva ohjelma eli valtakunnallinen jätesuunnitelma (Valtsu). Valtsua on laadittu jo 90-luvulta lähtien ja sen toteutumisen seurannasta on kerättyä ja julkaistua tietoa. Valtsun laadintaa koordinoi ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus on osallistunut sekä suunnitelman laadintaan että seurantaan kuten myös Luonnonvarakeskus ruokahävikin osalta.
2. Jätedirektiivin muutoksen (KOM(2023) 420 lopullinen) mukana tuleva elintarvikejätteen vähentämissuunnitelma. Kyseessä on uusi velvoite, mutta Luonnonvarakeskus on laatinut jo vuonna 2020 ensimmäisen Ruokahävikkitiekartan osana Elintarvikejäte- ja ruokahävikkiseuranta -hanketta. Luke raportoi komissiolle (päätöksen (EU) 2019/1597 ja jätedirektiivin 2008/98/EY mukaisesti) Suomen elintarvikejäte- ja ruokahävikkitiedot koko elintarvikeketjun osalta vuosittain.
3. Vuoden 2025 alussa voimaan tulleen EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen (EU) 2025/40 edellyttämä pakkausten ja pakkausjätteiden vähentämis- ja roskaantumisen ehkäisysuunnitelma sekä jätehuoltosuunnitelma (sisältäen kierrätyksen sekä panttijärjestelmät). Suunnitelmat uusitaan yhdessä valtakunnallisen jätesuunnitelman ja jätteen synnyn ehkäisemistä koskevan suunnitelman kanssa.
4. EU:n kriittisiä raaka-aineita koskevan asetuksen mukainen kiertotaloussuunnitelma on uusi suunnitelma, joka tullaan laatimaan ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyönä. Tämän lisäksi kiertotalouteen liittyviä suunnitelmavaatimuksia on mahdollisesti tulossa lisää kansainvälisen muovisopimuksen toteutuessa. Valtioneuvoston tulee valmistella ja hyväksyä suunnitelmat kiertotalouden edistämiseksi EU-lainsäädännön edellyttämissä määräajoissa.

Sen lisäksi, että kansallisilla suunnitelmilla vastataan EU-sääntelyn toimeenpanemista koskeviin vaatimuksiin, niissä suunnitellaan politiikkatoimia tuleville vuosille ja pyritään ratkaisemaan erilaisia kiertotaloutta koskeva haasteita. Suomen näkökulmasta olisi tärkeää, että suunnitelmissa löydettäisiin ratkaisuja haasteisiin, joita sillä on eri EU-tavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi Suomella on lukuisia kiertotaloutta koskevia kansallisia tavoitteita, jotka tulevat esimerkiksi hallitusohjelmasta (Vahva ja välittävä Suomi), kiertotalouden strategisesta ohjelmasta (Valtioneuvosto 2021), kansallisesta muovitiekartasta (Muovitie-kartta 2.0) ja mineraalistrategista (TEM 2024). Suomessa kiertotalouden kriittisiä kehittämiskohtia ovat muuan muassa:

• Suomi ei ole saavuttanut yhdyskuntajätteen kierrätystavoitetta eikä sähkö- ja elektroniikkajätteen (SER-jäte) keräystavoitetta ja Suomea vastaan on aloitettu rikkomusmenettely,
• Suomi on saanut varhaisvaroituksen yhdyskunta- ja pakkausjätteiden kierrätystavoitteiden saavuttamatta jäämisestä,
• Suomi voisi vähentää EU:lle vuosittain maksamaansa muoviomavaramaksua (89,2 miljoonaa euroa) lisäämällä kierrätettyjen muovipakkausten määrää,
• Lisääntyvä etäkauppa lisää riskiä kilpailun vääristymiselle, jos kuluttajien hankkimat tuotteet eivät täytä EU:n tuote- ja kemikaalisääntelyn vaatimuksia eikä tuotteiden tuottajavastuuvelvoitteita ole hoidettu.
• Suomi ei ole onnistunut elintarvikejätteen ja ruokahävikin vähentämisessä viimeisen reilun 10 vuoden aikana ja vähentämistä koskevia sitoa velvoitteita on säädetty jäsenvaltioille.

Lisäksi suunnitelmien valmistelussa on otettava huomioon, että jätelakia (646/2011) ollaan muuttamassa kiertotalouslaiksi. Lainsäädännön kokonaisuudistus mahdollistaa suunnittelujärjestelmän uudistamisen ja virtaviivaistamisen ottaen huomioon sekä kansalliset että EU:n kiertotaloustavoitteet sekä tavoitteen tehdä suunnittelujärjestelmästä kiertotalouden vaikuttavuutta edistävä kokonaisuus.

Suunnitelmien hyväksymisen jälkeen suunnitelmat toimivat poliittisen päätöksenteon ja hallinnollisen työn pohjana suunnitelmakaudella. Suunnitelmien avulla pyritään edistämään eri hallinnonalojen politiikkakoherenssia ja mahdollistamaan kiertotalouden johdonmukaista ja pitkäjänteistä kehittämistä. Suunnitelmien ja suunnitteluprosessin kehittämisellä voitaisiin välttää hallinnonalojen päällekkäistä työtä, säästää resursseja ja sujuvoittaa kiertotalouden mukaista toimintaa. Suunnitelmiin voidaan sisällyttää yleensä ehdotuksia myös hallinnon ulkopuolisille toimijoille ja suunnitelmien laadintaprosessiin sidosryhmäosallistuminen. Näin toimijoita voidaan sitouttaa suunnitelmien tavoitteiden toteuttamiseen.

Hankkeen yleisenä tavoitteena on kehittää kansallisten kiertotaloutta koskevien suunnitelmien vaikuttavuutta. Tämä pitää sisällään EU-lainsäädännön mukaisen sekä kansallisen suunnittelun ja politiikkatoimien kohdistamisen kiertotalouden ja huoltovarmuuden kannalta olennaisiin materiaali- ja jätevirtoihin, uusien ohjauskeinojen löytämisen kiertotaloustavoitteiden saavuttamiseksi, EU-säädöksiin perustuvien suunnitteluvaatimusten synergioiden valjastamisen, päällekkäisen suunnittelutyön välttämisen ja suunnitteluun käytettävien voimavarojen säästämisen sekä valmistautumisen uuteen suunnittelukauteen, että uusien suunnitelmien sisältövelvoitteiden taustatutkimuksiin. Lisäksi hanke tuottaa EU-lainsäädännön vaatimia sisältöjä suunnittelun ja politiikkatyön pohjaksi. Osaa tutkimustiedoista käytetään myös kiertotalouslain valmistelussa.

Ota yhteyttä:

erikoistutkija Topi Turunen, Suomen ympäristökeskus, p. 044 279 9499, etunimi.sukunimi(at)syke.fi