Hankkeen perustiedot
Kesto: 8/2026–8/2027
Perhetilanteiden monimuotoistuminen haastaa nykyistä elatusjärjestelmää erityisesti silloin, kun lapsen vanhemmat asuvat erillään. Aikaisemmissa tutkimuksissa on tunnistettu useita haasteita, jotka liittyvät yhtäältä vanhempien sopimusvapauteen lapsen elatuksen järjestämiseen liittyen ja toisaalta prosessuaalisiin haasteisiin eli viranomaisjärjestelmäketjuun ja sen toimivuuteen sekä elatusavun määrittämiseen ja siinä tapahtuvaan vaihteluun. Suomessa lapsen vanhemmat voivat sopia lapsen elatuksesta keskenään tai lastenvalvoja voi vahvistaa vanhempien välisen sopimuksen lapsen elatuksesta. Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen lapsen elatuksesta, lapsen elatusta koskevaan erimielisyyteen voidaan hakea ratkaisua tuomioistuimesta. Nykyjärjestelmän toimivuuteen sisältyy kuitenkin epävarmuuksia erityisesti prosessien sujuvuuden, ennakoitavuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmista. Käytännöt ja lopputulokset voivat vaihdella tilanteesta ja toimijasta riippuen, mikä voi heikentää lapsen oikeuden toteutumista riittävään elatukseen. Samanaikaisesti muissa Pohjoismaissa on kehitetty erilaisia ratkaisuja elatusjärjestelmän toimivuuden parantamiseksi, mutta näitä ei ole systemaattisesti vertailtu Suomen järjestelmään. Tämän vuoksi tarvitaan kokonaisvaltaista tutkimusta, joka yhdistää oikeudellisen analyysin, viranomaisprosessien tarkastelun ja vertailevan näkökulman.
Hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa siitä, miten lapsen elatusavun määräytymiseen, vahvistamiseen ja toimeenpanoon liittyvä järjestelmä toimii Suomessa, miten se vertautuu muihin Pohjoismaihin (Ruotsi, Norja ja Tanska) sekä millaisia vaihtoehtoja lapsen elatusjärjestelmän kehittämiseksi voidaan soveltaa Suomen elatusjärjestelmän kehittämisessä.
Hankkeen tavoitteena on tarkastella:
- Miten lapsen elatusavun määrittämiseen, vahvistamiseen ja toimeenpanoon liittyvä viranomaisjärjestelmä toimii Suomessa, ja millaisia haasteita siihen liittyy prosessien sujuvuuden, yhdenvertaisuuden ja kustannusten näkökulmasta?
- Miten Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan elatusjärjestelmät eroavat Suomen järjestelmästä elatusavun määräytymisen, viranomaisprosessien, ennakoitavuuden sekä tehtävänjaon osalta, ja millaisia hyötyjä ja haasteita näissä järjestelmissä on tunnistettu?
- Millaisia vaihtoehtoisia malleja lapsen elatusjärjestelmän uudistamiseksi voidaan muodostaa, ja miten nämä mallit vaikuttaisivat lapsen oikeuksien toteutumiseen, järjestelmän selkeyteen, ennakoitavuuteen sekä mahdollisesti kustannuksiin?
- Millaisia muutoksia eri uudistusvaihtoehdot edellyttäisivät lainsäädäntöön, viranomaisprosesseihin sekä eri toimijoiden väliseen tehtävänjakoon?
Näihin tavoitteisiin hankkeessa vastataan kolmen toisiaan täydentävän osahankkeen avulla, joissa hyödynnetään erilaisia aineistoja ja toteutetaan sekä sosiaalipoliittista että oikeudellista analyysiä.
Ota yhteyttä:
Erikoistutkija Ella Sihvonen, Kansaneläkelaitos KELA, p. 050 448 0034, etunimi.sukunimi(at)kela.fi
