Hankkeen perustiedot
Kesto: 4/2026–3/2027
Suomessa kouluruokailun tavoitteena on tukea lasten ja nuorten hyvinvointia ja oppimista. Meillä maksuton koululounas on lakisääteinen ja sen ravitsemuksellisesta laatua ohjaavat kansalliset kouluruokailusuositukset. Kouluruokailu tukee oppilaiden jaksamista, kasvua ja oppimista, ja toimii samalla käytännön ruokakasvatuksena, joka parantaa yhdenvertaisuutta arjen tasolla.
Kouluruokailu toimii välineenä sosiaalisen eriarvoisuuden kaventamisessa, koska se takaa kaikille lapsille ja nuorille yhtäläisen ravitsevan aterian perhetaustasta ja taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Yhteinen ruokailu kouluaikana vähentää stigmaa ja luo sosiaalista yhteenkuuluvuutta, kun kaikki syövät samaa ruokaa samassa ympäristössä. Kouluruokailu tukee siten jokaisen lapsen mahdollisuuksia koulussa jaksamiseen, pärjäämiseen ja hyvään elämään. Kansallisen ruokastrategian mukaan kouluruokailu ei ole vain ateria, vaan keskeinen yhteiskunnallinen työkalu, jolla vahvistetaan ruokakulttuuria, terveyttä, yhdenvertaisuutta ja kestävää tulevaisuutta jo lapsuudessa.
Suomessa kouluruokailuun osallistumista ja oppilaiden asenteita sitä kohtaan selvitetään säännöllisesti mm. THL:n Kouluterveyskyselyllä. Kysely osoittaa, että kouluruokailuun osallistuminen vähenee jatkuvasti. Kouluterveyskyselyllä saadaan kuitenkin vain määrällistä tietoa kouluruokailuun osallistumisesta, eikä kaikkia ilmiötä selittäviä tekijöitä saada esiin. Ns. maanantainälkä sekä loma-aikoina ja korona-aikana käyty keskustelu lapsiperheiden ruokailun haasteista viittaa siihen, että kouluruoalla on edelleen erittäin tärkeä rooli perheiden arjen ruokaturvassa. Ilmiötä on välttämätöntä selvittää kyselyiden lisäksi syventävillä lasten ja vanhempien haastatteluilla, jotta saadaan todellinen käsitys kouluruokailun merkityksestä eri taustoista tuleville lapsille ja lapsiperheille.
THL:n vuonna 2023 tekemä Kouluterveyskysely osoittaa, että kouluruoan syömisessä on suuria eroja kuntien välillä. Niissä kunnissa, joissa kouluruokailu toimii parhaiten, noin 90 prosenttia 8.–9.-luokkalaisista syö kouluruoan päivittäin. Heikoimmin pärjäävissä kunnissa vastaava osuus on vain noin 30–40 prosenttia. Erot eivät selity yksinomaan kouluruokailuun käytetyllä budjetilla tai ruoan maittavuudella. Tulokset viittaavat siihen, että taustalla vaikuttavat myös asenteet ja arvot. Kouluruokaan liittyvät mielikuvat ja sosiaaliset normit saattavat ohjata nuorten käyttäytymistä jopa enemmän kuin itse ruoan laatu. Myös kouluruokailun käytännön järjestelyt vaikuttavat syömiseen.
Tutkimushankkeen uutuusarvo kytkeytyy seuraavaan näkökulmaan: asenteellisten ja kulttuuristen tekijöiden tunnistaminen on olennaista, jotta kouluruokailun suosion heikkenemisen juurisyyt voidaan ymmärtää. Vasta niiden kautta on mahdollista kehittää vaikuttavia keinoja, joilla kouluruokailusta voidaan tehdä nuorille merkityksellisempi ja houkuttelevampi.
Tutkimushankkeen päätavoite on tuottaa tietoa siitä, miten kouluruokailu tukee lasten ja nuorten hyvinvointia erityisesti köyhyyden ja sosiaalisen eriarvoisuuden kontekstissa. Hankkeessa kouluruokailua tarkastellaan osana lasten ja nuorten arkea sekä arjen rakenteita ja syvennetään ymmärrystä kouluruokailun merkityksestä lasten ja nuorten eriarvoistumista estävänä keinona ja osana perheiden jokapäiväistä arkea.
Päätavoite jakautuu osatavoitteisiin. Tutkimuksen osatavoitteet ovat:
- Selvitetään, kuinka kouluruokailu onnistuu eriarvoisuuden ehkäisyssä.
- Tarkastellaan kouluruokailun merkitystä perheiden hyvinvoinnissa ja arjessa.
- Tunnistetaan kouluruokailuun liittyviä kehittämistarpeita ja luodaan toimenpide-ehdotuksia.
Ota yhteyttä:
Johtaja Jenni Simonen, E2 Tutkimus, p. 050 346 5021, [email protected]
