Kulttuuri hyvinvoinnin tukena – nuorille suunnattujen taideperustaisten interventioiden vaikuttavuus ja juurruttaminen

Hankkeen perustiedot

Kesto: 1/2026–12/2026

Suomalaisten nuorten mielenterveyden arvioidaan heikentyneen. Tuoreimmassa kouluterveyskyselyssä kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta koki 34 prosenttia perusopetuksen 8.–9. luokan ja ammatillisten oppilaitosten 1.–2. vuoden tytöistä sekä 29 prosenttia lukioiden tytöistä. Ahdistuneisuusoireet lisääntyivät selvästi vuosina 2019–2021, ja vaikka kasvu on sen jälkeen tasaantunut, taso on edelleen korkea. Pojilla vastaava osuus (8–9 %) on pysynyt vakaana ja selvästi tyttöjä matalampana.

Mielenterveyden ongelmat näkyvät myös nuorten työkyvyttömyydessä. Alle 35-vuotiaiden mielenterveyssyistä tekemien työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä kasvoi Elossa 37 prosenttia vuosina 2018–2024, ja vuonna 2025 tämä ikäryhmä muodosti jo suurimman mielenterveyssyistä eläkkeelle siirtyvien ryhmän (Elo 2025). Ilmarisen (2025) kysely osoittaa, että monen nuoren työura katkeaa ennen kuin ehtii kunnolla alkaa. Samaan aikaan työvoima- ja sosiaalipolitiikassa korostetaan nuorten aktiivista ohjaamista työmarkkinoille ja koulutukseen. Toimenpiteet kohdentuvat usein niihin nuoriin, joiden polku poikkeaa normatiivisista urista, ja aktiivisuusehtojen rikkominen voi johtaa etuuksien menetykseen. Monilla toimeentulotuen varassa olevilla nuorilla on kuitenkin mielenterveyteen liittyviä tuen tarpeita, jotka olisi tunnistettava ennen kuin työhön tai opiskeluun tähtäävä tuki on realistista.

Arvioiden mukaan jopa viidennes nuorista kärsii jonkinasteisesta mielenterveyden häiriöstä, mutta vain kolmasosa saa tarvitsemansa avun. Mielenterveyshäiriöiden kokonaiskustannukset ovat Suomessa yli viisi prosenttia BKT:stä (TTL 2019), ja suurin osa kustannuksista syntyy epäsuorasti menetetystä työpanoksesta ja sosiaaliturvasta.

Nuorten mielenterveyden ongelmat heijastuvat siis paitsi yksilöiden hyvinvointiin myös yhteiskunnan kantokykyyn. Tarvitaan uusia ja vaikuttavia toimintamalleja, jotka tavoittavat erilaisissa elämäntilanteissa olevat nuoret ja tukevat heidän mielenterveyttään ja toimintakykyään ja sitä kautta myös kiinnittymistään koulutukseen ja työelämään.

Mielenterveyden salutogeeninen lähestymistapa korostaa yksilön voimavaroja ja resilienssiä, ja sen avulla sosiaaliset toimijat pyrkivät ymmärtämään, mitkä tekijät edistävät esim. mielenterveyttä terveyttä ja hyvinvointia eri elämänalueilla. Niiden avulla voidaan ehkäistä mielenterveyden ongelmia, tukea toipumista ja vahvistaa arjen mielekkyyttä, ja niillä on havaittu olevan vaikutusta myös työ- ja toimintakykyyn. Yksi tällainen lähestymistapa on kulttuuri- ja taideperustaiset interventiot, jotka tarjoavat kokemuksellisen ja osallisuutta edistävän tavan vahvistaa nuorten hyvinvointia.

Suomalaisessa kontekstissa taidekasvatuksen ja soveltavan taiteen yhteydessä on käytetty päällekkäin käsitteitä “taidelähtöinen” ja “taideperustainen” (art-based). Taidekorkeakouluissa tehdyn tutkimuksen myötä jälkimmäinen käsite alkaa kuitenkin vähitellen vakiintua taidetta soveltavien ammattilaisten keskuudessa yleisempään käyttöön. Siksi tässä tekstissä käytetään taideperustainen-käsitettä.

THL:n (2024) mukaan taiteen avulla voidaan vahvistaa yksilön voimavaroja, yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutustaitoja sekä tukea suhdetta työhön. Osallistuminen taide- ja kulttuuritoimintaan on yhteydessä parempaan mielenterveyteen, sosiaaliseen osallisuuteen ja pienempään syrjäytymisriskiin. Taideperustaisuutta on hyödynnetty esimerkiksi nuorten ilmastotyössä, sosiaalityössä ja kansalaiskasvatuksessa. Taideperustainen lähestymistapa tarjoaa myös nuorten mielenterveystyössä dialogisia ja kokeilevia menetelmiä vaikeasti sanoitettavien kokemusten käsittelyyn sekä uusien näkökulmien löytämiseen.

Nuorille suunnattujen kulttuuri-interventioiden vaikuttavuudesta on vielä vähän tutkimustietoa Suomesta. Työpajatoiminnan arvioinnit (sis. taidetyöpajat) tarjoavat viitteitä niiden potentiaalista: Vauhkosen ja Hoikkalan (2020) tutkimuksessa työpajoihin osallistuneet nuoret siirtyivät useammin koulutukseen tai työhön kuin kaltaistetut verrokkinsa. Samana vuonna julkaistussa VTV:n analyysissa havaittiin myös vaikutus koulutukseen siirtymiseen mutta ei työllistymisvaikutusta.

Tutkimushanke tuottaa kokonaisvaltaisen ja monimenetelmällisen analyysin nuorille suunnatuista taide- ja kulttuurilähtöisistä työpajamalleista sekä niiden vaikutuksista mielenterveyteen, toimintakykyyn ja työelämävalmiuksiin. Neljä toisiaan täydentävää osatutkimusta yhdistävät vaikuttavuusnäytön, nuorten kokemukset ja käytäntöjen juurruttamisen organisatoriset edellytykset. Tavoitteena on tuottaa päätöksenteon ja palvelujärjestelmän kehittämisen tueksi tietoa siitä, mitkä toimintamallit ovat vaikuttavia, millaisin mekanismein ne tukevat nuoria ja miten ne voidaan vakiinnuttaa osaksi hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen palveluja. Lisäksi hanke tunnistaa kulttuurihyvinvoinnin pysyvämmän hyödyntämisen edellyttämää osaamista, resursseja ja rakenteita, vastaten valtioneuvoston tietotarpeeseen tuottamalla vaikuttavuusnäyttöä ja käytännön suosituksia kulttuuri-interventioiden kehittämiseen ja toimeenpanoon.

Tässä tutkimushankkeessa tarkastellaan viiden osatutkimuksen kautta taidetyöpajatoiminnan vaikutuksia, toimintamalleja ja kehittämistarpeita nuorten hyvinvoinnin näkökulmasta. Tavoitteena on koota ja analysoida ajankohtaista tutkimus- ja arviointitietoa sekä tunnistaa, millaiset taide- ja kulttuurityöpajat tukevat parhaiten nuorten mielenterveyttä, toimintakykyä ja työelämävalmiuksia. Lisäksi selvitetään, miten näitä malleja voidaan vakiinnuttaa ja levittää osaksi nuorille suunnattuja palveluita sekä mitä osaamista ja rakenteita tämä edellyttää. Hanke koostuu sekä useilla aineistoilla tehtävästä empiiristä analyysista että laajoista katsauksista olemassa oleviin nuorille suunnattuihin kulttuuri-interventioihin ja niiden kehityssuuntiin.

Tutkimushanke koostuu viidestä tutkimustehtävästä. Tutkimus yhdistää useita lähestymistapoja, joissa kansalliset ja kansainväliset katsaukset, määrällinen ja laadullinen analyysi sekä nuorten omat kokemukset muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Näiden avulla hanke tuottaa sekä tutkimusnäyttöä kulttuuri-interventioiden vaikuttavuudesta että käytännön kehittämissuosituksia niiden juurruttamisesta osaksi nuorten palveluita. 

Ota yhteyttä:

Assi Kukkonen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, p. 040 521 8451, etunimi.sukunimi(at)xamk.fi