Tutkimusteeman yhteiskehittäminen
Kulutuksen ohjauskeinot

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
22.9.2021 15.38
Uutinen
Sähköauton lataus
Kuva: Kimmo Haimi

Tervetuloa yhteiskehittämään tutkimusteemaa, jossa tarkoituksena on selvittää, millaisilla vaihtoehtoisilla kulutuksen ohjauskeinoyhdistelmillä voidaan saavuttaa tehokkaasti ja sosiaalisesti hyväksyttävästi merkittäviä päästövähennyksiä ja uusiutumattomien luonnonvarojen kestävämpää käyttöä. Tilaisuus järjestetään Teamsissa maanantaina 11.10. klo 9–10.30.

Tilaisuudessa keskustellaan aiheeseen liittyvästä tutkimustarpeesta sekä mahdollisuuksista ja keinoista toteuttaa aiheesta uutta tutkimustietoa päätöksenteon tueksi.

Tilaisuuden ohjelma:

klo 9:00–9:10 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, erityisasiantuntija Risto Alatarvas, valtioneuvoston kanslia

klo 9:10–9:25 Kulutus ja ohjauskeinot, Heikki Sorasahi ja Heta Heiskanen ympäristöministeriö

klo 9.25–10:20 Keskustelu tietotarpeesta, tutkimusasetelmasta, menetelmäosaamisesta, rajauksista ja painopisteistä

klo 10:20–10:30 Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet

Ilmoittautuminen tilaisuuteen 10.10.2021 mennessä osoitteessa: https://link.webropolsurveys.com/EP/BB9425CA9B329E39.    
Voit myös välittää kutsua vapaasti eteenpäin aiheesta kiinnostuneille kollegoillesi. Tilaisuus järjestetään etätapahtumana MS Teams -alustalla, joka mahdollistaa kommentoinnin ja keskustelun tapahtuman aikana. Kokouslinkki lähetetään tilaisuuteen ilmoittautuneille.

Taustaa

Kestävän kehityksen kansainvälisessä maavertailussa Suomen suurimmat haasteet liittyvät ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä kestämättömiin kulutus -ja tuotantotapoihin. SYKE:n arvion mukaan kulutusrakenteen muutokset ja teknologian kehitys eivät ole auttaneet pienentämään merkittävällä tavalla suomalaisten kulutuksen kokonaispäästöjä.

Ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekä luonnonvarojen kulutuksen vähentämistavoitteet edellyttävät kulutuksen vähentämistä ja suuntaamista uudelleenkäyttöön. EU:n jätedirektiivi ja jätelainsäädäntö kiristävät uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteita. Yhdyskuntajätteestä tulee kierrättää 55 prosenttia vuonna 2025, 60 prosenttia vuonna 2030 ja 65 prosenttia vuonna 2035. Vuoden 2035 tavoite on jo lähellä teoreettista maksimia. Kansallisen Kiertotalousohjelman tavoitteet edellyttävät uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksen vähentämistä, resurssitehokkuuden kaksinkertaistamista sekä materiaalien kiertotalousasteen kaksinkertaistamista vuoteen 2035 mennessä.

Tutkimustietoa on jo olemassa siitä:

  • mihin kuluttajan rooli henkilökohtaisten päästöjen pienemisessä erityisesti kytkeytyy (esim. uudelleen ohjautuminen, lainaaminen, jakaminen, kestävien tuotteiden suosiminen, korjaaminen, huoltaminen, kasvisruokailu, kävely, pyöräily ja julkisen liikenteen käyttö)
  • että kulutusta ohjaa tuotteiden pitkäkestoisuus, tuttuus tai rutiini sekä hinta, mutta myös uutuuden viehätys
  • millaisia ohjauskeinoja on mahdollista käyttää kulutukseen liittyen (normiohjaus, verotus, tuet, informaatio-ohjaus, tuuppaus, koulutus, julkiset hankinnat, ml. ruokapalvelut)
  • mitkä muut asiat liittyvät kulutuksen kehitykseen (esim. teknologian muutokset, markkinoiden muuttuminen, kiertotalous, arvot ja kulttuuri, tuotemuotoilu)
  • kuinka kuluttajien roolit muuttuvat ja moninaistuvat. Pelkän kuluttamisen sijaan kansalaiset aktiivisesti tuottavat ratkaisuja, joilla mahdollistetaan kulutuskulttuurin muutosta, päästövähennyksiä, tuotteiden käyttöiän pidentämistä ja materiaalien kulutuksen vähentämistä.
  • mitkä kulutuksen osa-alueet ovat sellaisia, joissa tarvitaan erityisesti kuluttajien päästövähennyksiä (Ilmastopaneelin tutkimustieto).
  • millä infrastruktuurin lisäyksillä kierrätystä saadaan lisättyä.

Tutkimuksen mukaan kulutuksen kokonaiskestävyyttä voidaan parantaa vain useilla yhtäaikaisilla ja pitkäkestoisilla keinoilla, jotka kohdentuvat ruokavalioon, asumiseen, liikkumiseen ja muuhun kulutukseen. Esimerkiksi ruotsalaistutkimuksessa on todennettu, että kulutuksen ohjaus edellyttää monipuolisia ja keskenään johdonmukaisia ohjauskeinoja (Hennlock ym. 2015). Vaikuttavuuden esteenä on se, että nykyiset keinot eivät yhdessä riittävästi kannusta kuluttajia siirtymään vähäpäästöisiin kulutustapoihin. Täten tulisi tunnistaa ne rakenteelliset muutostarpeet, joihin on mahdollista pureutua sääntelyllä ja ne, joissa tulisi käyttää muita keinoja. Samanaikaisesti tulisi pyrkiä vaikuttamaan kulutuksen rinnalla tarjontaan.

Tilaisuudessa yhteiskehitettävän tutkimuksen tarkoituksena olisi tuottaa kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjäljen ja tuontituotteiden päästökertoimet puuttuvilta vuosilta sekä päivittää julkisen kulutuksen ja investointien päästölaskelmat ajan tasalle.

Keskeisenä tietotarpeena on, millaisilla vaihtoehtoisilla ohjauskeinoyhdistelmillä tuotettaisiin esimerkiksi kulutuksen ilmastopäästöjen vähenemisen puolittaminen ja kulutuksen ohjautuminen uudelleenkäytettäviin tuotteisiin sekä lajittelun kasvattamiseen? Ohjauskeinovalikoima kytkeytyisi verotuksen, kieltojen ja tukien lisäksi käyttäytymistieteellisiin näkökohtiin, kuten tuuppaukseen, koulutukseen, kasvatukseen ja muuhun informaatio-ohjaus sekä niiden rooliin ja painotuksiin suhteessa toisiinsa. Lisäksi olisi tarpeellista arvioida, miten kulutuksen päästöjä vähentävät ohjauskeinot vaikuttaisivat alueperusteisiin päästöihin, etenkin taakanjakosektorin osalta. Mitkä ovat keskeisimpiä muutostarpeita, ml. lainsäädännölliset esteet ja muutostarpeet sekä tukitoimet ohjauskeinoyhdistelmän toimeenpanon kannalta?