Kutsu kansallisen yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja turvallisuutta koskevan väestötutkimuksen yhteiskehittämiseen 13. toukokuuta

Tervetuloa yhteiskehittämään tutkimusteemaa, jonka tarkoituksena on tuottaa kattava ja ajantasainen väestöryhmittäinen kokonaiskuva yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja turvallisuuden kokemuksista Suomen aikuisväestössä. Tutkimuksella pyritään myös selvittämään eroja väestöryhmien välisissä kokemuksissa sekä tunnistamaan kokemusten vaikutuksia väestöryhmien ja yhteiskunnan tasolla työllisyyteen, koulutustasoon ja hyvinvointiin.

Tilaisuudessa keskustellaan aiheeseen liittyvästä tutkimustarpeesta sekä mahdollisuuksista ja keinoista toteuttaa aiheesta uutta tutkimustietoa päätöksenteon tueksi.

Aika: keskiviikko 13.5.2026 klo 12–13.30
Paikka: Etätilaisuus / MS Teams

Tilaisuuden ohjelma:

klo 12:00 Valtioneuvoston tutkimustoiminta (VN Tutkiva), Risto Alatarvas, valtioneuvoston kanslia

klo 12:10 Alustavan tietotarpeen esittely, Katriina Nousiainen, valtioneuvoston kanslia

klo 12:25 Keskustelu tietotarpeesta, tutkimuksen painopisteistä, tutkimuskysymyksistä, saatavilla olevasta aineistosta sekä tarvittavista lisäotoksista

klo 13:20 Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet

Ilmoittautuminen tilaisuuteen 12.5.2026 mennessä osoitteessa: https://link.webropolsurveys.com/EP/F981ABD22B301F21.  

Voit myös välittää kutsua vapaasti eteenpäin aiheesta kiinnostuneille kollegoillesi. Kalenterikutsu kokouslinkkeineen lähetetään tilaisuuteen ilmoittautuneille.

Taustaa

Suomessa ei ole aiemmin toteutettu väestötason tutkimusta, joka tarkastelisi yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja turvallisuuden toteutumista sekä koko aikuisväestön että syrjinnälle alttiiden väestöryhmien näkökulmasta.

Tietoa yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja turvallisuuden kokemuksista eri väestöryhmien keskuudessa on olemassa, mutta tieto on hyvin hajanaista. Oikeusministeriön kokoamat Syrjintä Suomessa -raportit (esim. Syrjintä Suomessa 2020-2023) tarjoavat koontitietoa, mutta kokonaiskuvan muodostamista vaikeuttavat eri tutkimusten menetelmälliset erot sekä tiedon epätasainen saatavuus eri vähemmistöryhmistä. Aiemmassa kansallisessa ja kansainvälisessä tutkimuksessa vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden on todettu altistuvan muuta väestöä useammin syrjinnän ja häirinnän kokemuksille. Suunnitteilla oleva väestötutkimus vahvistaisi merkittävästi tietopohjaa tuottamalla mahdollisimman yhdenmukaisella menetelmällä kerättyä ja keskenään vertailukelpoista tietoa.

Yhdenvertaisuuden toteutumista tarkastellaan keskeisten kansalliseen ja kansainväliseen syrjinnän vastaiseen lainsäädäntöön kirjattujen syrjintäperusteiden mukaan. Yhdenvertaisuuslain syrjintäperusteita ovat muun muassa ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus ja seksuaalinen suuntautuminen. EU-lainsäädäntö korostaa erityisesti sukupuolta, ikää, alkuperää, uskontoa, vammaisuutta ja seksuaalista suuntautumista.

Tutkimuksen tietotarve on erityisen ajankohtainen kestävän ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen yhteiskunnan kehittämisen näkökulmasta. Tuotettava tieto tukee laajasti viranomaisia, työnantajia ja koulutuksen järjestäjiä heidän velvollisuudessaan edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa nämä toimijat arvioimaan oman toimintansa yhdenvertaisuusvaikutuksia sekä ryhtymään aktiivisiin toimiin havaitun syrjinnän poistamiseksi. Arviointien ja toimenpiteiden tueksi tarvitaan luotettavaa, ajantasaista ja väestöryhmittäisesti eriteltyä kansallista tutkimustietoa.

Erityistä huomiota tutkimuksessa kiinnitetään alkuperään liittyvään yhdenvertaisuuteen. EU-tason tutkimukset, kuten EU:n perusoikeusviraston MIDIS-tutkimukset, sekä kansalliset selvitykset ovat osoittaneet syrjinnän olevan Suomessa yleistä erityisesti etnisiin ja uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvien keskuudessa. Tulokset eivät ole merkittävästi parantuneet ajan myötä. Tutkimuksessa voidaan muodostaa useampia alkuperään liittyviä lisäotoksia. Tutkimuksessa on tärkeää huomioida kansalliset tietoaukot erityisesti romaniväestöä, saamelaisia sekä Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia koskien. Näiden ryhmien kohdalla tiedonkeruu edellyttää tiivistä yhteistyötä yhteisöjen kanssa, sillä rekisteripohjainen otanta ei ole mahdollinen. Lisäksi maahantulosyyt (esimerkiksi työ, opiskelu, perhesyyt tai kansainvälinen suojelu) voivat vaikuttaa yhdenvertaisuuden toteutumiseen ja kokemuksiin, mikä tulee ottaa huomioon lisäotosten valinnassa/kyselylomakkeessa/analyysissä.

Myös muiden syrjintäperusteiden osalta tutkimus täydentää nykyistä tietopohjaa. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen osalta kansainväliset tutkimukset ovat tuottaneet arvokasta tietoa, mutta vastaajajoukot ovat usein valikoituneita. Suunnitteilla olevassa väestötutkimuksessa tavoitteena on rekisteripohjaiset otannat, mikä parantaisi tulosten edustavuutta. Vammaisten henkilöiden osalta esimerkiksi oikeusministeriön vuonna 2021 julkaisemasta Perusoikeusbarometrista saadut kokemukset tarjoavat tärkeitä oppeja tutkimuksen suunnitteluun ja toteutukseen.

Kokonaisuutena tutkimus tuottaa uutta ja monipuolista tietoa yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja turvallisuuden toteutumisesta Suomessa. Tutkimuksen tietopohja tukee vaikuttavaa päätöksentekoa, lakisääteisten velvoitteiden toimeenpanoa sekä yhdenvertaisuuden edistämistä käytännön tasolla, ja sillä on siten merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttavuuspotentiaali. Tutkimuksessa tehtävät ratkaisut rekisteripohjaisen väestöryhmittäin eritellyn tiedonkeruun osalta luovat pohjaa tulevaisuuden yhdenvertaisuustutkimukselle Suomessa.