Hyvä kysymys -podcast
Miten suomalaisesta rakentamisesta tehdään parempaa?

Miten suomalainen rakentaminen olisi laadukkaampaa, tuottavampaa ja kilpailukykyisempää? Millaisia rakennuksia suomalaiset haluavat, ja miten sellaisia saadaan aikaan? Hyvä kysymys -sarjan jakso kysyy, miltä rakentamisen laatu ja kilpailukyky Suomessa näyttää, ja miten alaa kannattaa kehittää. Vieraina ovat Martti Kulvik Etlatiedosta sekä Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki.

Hyvä asuminen kaupungissa muodostuu Anni Sinnemäen ja Martti Kulvikin mukaan hyvästä suunnittelusta, kestävyydestä ja laadusta sekä kaupunkiympäristön toimivuudesta ja kiinnostavuudesta.

– Ihminen elää rakennetussa ympäristössä suurimman osan ajastaan. Siksi suunnittelun on hyvä lähteä ihmisten tarpeista. Jo roomalainen arkkitehti Marcus Vitruvius Pollio määritteli hyvän rakentamisen kriteereiksi kauneuden, kestävyyden ja käytännöllisyyden, toteaa Martti Kulvik.

– Hyvä kaupunkiasuminen ei rajoitu pelkästään oman kodin seinien sisälle, vaan asunnon sijainnilla, palvelujen saatavuudella ja hyvillä liikenneyhteyksillä on myös merkitystä. Asumisen laadun kannalta on myös olennaista, että asunnot on suunniteltu toimiviksi ja rakentamisen materiaalit ja ratkaisut kestäviksi, kiteyttää Anni Sinnemäki.

Kaupungissa korostuu asumisen monimuotoisuus ja ihmisten mahdollisuus valita itselleen sopiva asuinympäristö.

– Valinnanvara on huomioitava lisärakentamisessa kaupungin sisällä, mutta myös laajemmin pääkaupunkiseudulla. Myös täydennysrakentamista kaupungin sisällä tarvitaan, sillä tutkitusti ihmisten keskimääräiset muuttomatkat ovat aika lyhyitä, eikä etenkään ikääntymisen myötä haluta muuttaa tutuilta seuduilta kovin kauas, toteaa Sinnemäki.

Keskustelu rakentamisen laadusta ja sen ongelmista nousee ajoittain keskusteluun ja mediassa otsikoihin. Ilmiö ei Kulvikin mukaan ole uusi.

– Rakentamisen laadusta on puhuttu jo noin 100 vuotta, sillä jo Suometar-lehdessä kirjoitettiin tonttipulasta, rakentamisen kalleudesta ja huonosta laadusta.

Yleinen mielikuva ei kuitenkaan kaikilta osin vastaa todellisuutta ja kata kaikkia laadun osa-alueita.

– Inhimillisiä virheitä viimeistelytöissä toki tapahtuu. Asumisemme on siitä huolimatta aika korkealuokkaista, sillä meillä kodit ovat turvallisia asua ja myös lämpimiä, mitä monet keskieurooppalaiset hämmästelevät tänne tullessaan, toteaa Kulvik.

– Ehkä keskustelua sävyttää joidenkin julkisten koulujen, päiväkotien ja terveyskeskusten ylläpidon puutteista johtuvat ongelmat. Asuinrakennuksissa vastaavia ongelmia ilmenee vähemmän. Havaituista virheistä myös reklamoidaan ja virheet korjataan nopeasti, arvioi Sinnemäki.

Mitä keinoja kaupungilla on varmistaa rakentamisen laatu?

– Rakentamiseen liittyy runsaasti sääntelyä ja valvontaa muun muassa energiatehokkuuden ja kosteuden hallinnan osalta. On huomioitava, että rakentaminen Helsingissä on usein vaativaa, kun uusia asuinalueita rakennetaan keskellä kaupunkia ja usein myös hankalan maaperän päälle. Pääkaupunkiseudun kuntien rakennusvalvonnoilla on tällä hetkellä osin erilaiset kriteerit, joita pyrimme yhdenmukaistamaan, kertoo Sinnemäki.

– Rakennusteollisuuden näkökulmasta on olennaista, että rakentaja pääsee mukaan jo rakennuskohteen suunnitteluvaiheeseen yhdessä tilaajan kanssa. Esimerkiksi digitalisaatio tuo uusia mahdollisuuksia toteutettavien ratkaisujen havainnollistamiseen ja toteutukseen. Rakennushankkeiden urakkakilpailuissa ongelmia tuottaa projektien pilkkominen, jolloin suunnittelun ja toteutuksen integrointi on vaikeaa, toteaa Kulvik.

Helsingissä on käynnissä isoja rakennusprojekteja muun muassa Keski-Pasilan ja Kalasataman alueilla. Molemmissa hankkeissa tarjouskilpailun loppuvaiheessa oli mukana yksi tarjoaja. Kaupungissa pohdittiin ratkaisuja, jotta mukaan saataisiin useampia toimijoita. 

– Pasilan tornialueesta järjestettiin vuosien pohjatyön jälkeen kaksivaiheinen, pienemmän mittakaavan kilpailu, jotta mukaan saataisiin useampia tarjoajia, kertoo Sinnemäki.

Liikkuminen kaupungissa kohtaa murroksen, sillä polttomoottoriautoista ollaan siirtymässä sähköautoilun aikakauteen. Miten liikenne järjestetään tulevaisuuden Helsingissä?

– Sähköistyminen etenee niin joukkoliikenteen puolella kuin yksityisautoilussakin. Kaupungissa optimaalisen liikennemuodon valintaan vaikuttaa päästövähennystavoitteiden lisäksi myös käytettävissä oleva tila. Tarvitsemme tilatehokkaita liikennemuotoja, joista kävely, pyöräily ja myös pikaratikat ovat hyviä esimerkkejä. Sähköautotkin tarvitsevat pysäköintitilaa. Uskon, että kaupungissa on tulevaisuudessakin autoja, mutta meidän kannattaa kehittää joukkoliikennejärjestelmää sekä käveltävää ja pyöräiltävää kaupunkia olosuhteissa, jossa ihmisiä on yhä enemmän, vastaa Sinnemäki.

Hyvät päätökset perustuvat tutkittuun tietoon. Hyvä kysymys on podcast, joka tuo yhteen tiedon tuottajat ja hyödyntäjät, tutkijat ja päättäjät. Voit tilata ja kuunnella podcastia myös Spotifyssa ja iTunesissa, mistä se löytyy mm. hakusanoilla ”hyvä kysymys”. Twitteristä meidät löytää aihetunnisteella #tietokäyttöön.

Tervetuloa tilaamaan podcast, kuuntelemaan, kysymään ja keskustelemaan!