Monitoimijaiset palvelupolut ja rikoskierteen katkaiseminen nuorten elämänkulussa

Hankkeen perustiedot

Kesto: 6/2026–6/2027

Vaikka rikoksiin syyllistyvien nuorten kokonaismäärässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia, tekevät rikosaktiiviset nuoret määrällisesti aikaisempaa enemmän rikoksia. Lisäksi osalla nuorista rikoskäyttäytymiseen liittyy aiempaa vakavampaa väkivaltaa, kuten raaistunutta katu- tai jengiväkivaltaa sekä nöyryyttäviä piirteitä, ja rikollisuuteen vedetään mukaan yhä nuorempia lapsia ja nuoria. Ilmiön kehitys on samansuuntainen kaikissa Pohjoismaissa. Niille nuorille, joille väkivalta ja rikoskäyttäytyminen kasautuu, kasaantuvat myös ne tilanteet, jotka edellyttävät mielenterveys-, päihde- ja lastensuojelupalveluiden tukea.

Väkivaltaisesti käyttäytyvien nuorten palvelupolkuja on viime vuosina kartoitettu ammattilaisten haastattelujen, kyselyjen sekä mielentilatutkimusaineistojen kautta. Näitä tutkimuksia yhdistää havainto palvelupolkujen katkonaisuudesta: nuorten tuki ja hoito on usein lyhytkestoista ja jaksottaista. Keskeytyksiä aiheuttavat muun muassa nuorten sitoutumattomuus, perheen ratkaisut sekä palvelujärjestelmän rakenteelliset puutteet. Palveluiden vaikuttavuus koetaan heikoksi, mikä heikentää hoitoon kiinnittymistä. Viime vuosien julkaisut siis osoittavat, että järjestelmä ei kykene tarjoamaan pitkäjänteistä, koordinoitua ja nuorten tarpeisiin vastaavaa tukea. Samalla ne korostavat tutkimuksellisia aukkokohtia: koska suuri osa tiedosta perustuu ammattilaisten arvioihin tai toissijaisiin aineistoihin, tarvitaan lisää tutkimusta nuorten omista kokemuksista palveluiden merkityksestä ja vaikuttavuudesta.

Nuorilta kerättyjen kokemusten lisäksi Suomesta puuttuu määrällinen tieto nuorten lastensuojelun, mielenterveyspalvelujen ja rikosoikeuden palvelukontaktien ajoittumisesta ja suhteesta toisiinsa. Julkaistut rekisteriaineistoihin liittyvät tutkimukset ovat rajoittuneet yhden tietyn palvelumuodon, esimerkiksi lastensuojelun, tarkasteluun, eivätkä ne ole sisältäneet kokonaisvaltaista tietoa palveluiden sisällöstä tai palvelujen ajoittumisesta suhteessa rikoskäyttäytymiseen. Tämä tekee palvelupolkujen ja palvelujen sisällön tietoon perustuvan kehittämisen mahdottomaksi.

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa vakavasti ja toistuvasti rikoksia tehneiden lasten ja nuorten palveluketjujen toimivuudesta ja vaikuttavuudesta yhdistämällä nuorilta kerättyä kokemustietoa laaja-alaiseen rekisteriaineistoon. Hanke kiinnittyy kahteen palvelumuotoon, jotka on kehitetty palvelemaan väkivaltaa käyttäviä ja rikoksia tekeviä nuoria: erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten psykiatristen tutkimus- ja hoitoyksikköihin (EVA) sekä Helsingin kaupungin lastensuojelupalveluiden Toivo-toimintaan. Nämä erilaiset palvelumuodot asiakkaineen tarjoavat kaksi erilaista ikkunaa nuorten kokonaisvaltaisten palvelupolkujen hahmottamiseen – lapsuudesta nuoreen aikuisuuteen saakka.

Päätutkimuskysymykset ovat:

1. Millaisia kehitys- ja palvelupolkuja muodostuu erityisen vaikeahoitoisten nuorten (EVA) yksikköön ohjautuneiden nuorten mielenterveyshäiriöihin, vakavaan väkivaltaan ja lastensuojeluasiakkuuteen liittyvistä kokemuksista ja palvelukontakteista, ja miten nämä polut ovat yhteydessä hoidon jälkeiseen vakavaan väkivaltaiseen käyttäytymiseen?
2. Miten nuorten elämänkulun aikana rakentuneet palvelupolut ovat TOIVO-toiminnan asiakkaiden kokemusten mukaan tukeneet tai estäneet kiinnittymistä palveluihin? Rekisteriaineistoon perustuva pitkittäisseuranta tuottaa tietoa palvelujen käytöstä ja siirtymistä palveluiden välillä, ja nuorten haastatteluista kerättävä laadullinen aineisto, joka hyödyntää visuaalisia ja osallistavia menetelmiä, syventää ymmärrystä nuorten palveluihin liittyvistä kokemuksista, kriittisistä siirtymävaiheista ja palvelujen toimivuudesta. Yhdistämällä erilaisten aineistojen tuottamaa tietoa, hanke pyrkii lisämään palveluiden vaikuttavuutta, oikea-aikaisuutta ja kustannustehokkuutta.

Ota yhteyttä:

Tutkimusprofessori Taina Laajasalo, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, p. 0295 247 777, etunimi.sukunimi(at)thl.fi

Yhteyshenkilö ministeriössä:

Heidi Kankainen, sisäministeriö, etunimi.sukunimi(at)gov.fi