Nuorten radikalisoituminen ja jengiytyminen Suomessa: ilmeneminen, riskitekijät ja torjuntatoimet (NUORA)

Hankkeen perustiedot

Kesto: 4/2026–2/2027

Suomessa on käynnissä kansallisen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn ja torjunnan toimenpideohjelman toimeenpano. Tämä työ kytkeytyy keskeisesti hallitusohjelman tavoitteisiin vahvistaa turvallisuutta, torjua terrorismia sekä puuttua nuoriso- ja jengirikollisuuden kasvuun. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää ajantasaista ja ilmiölähtöistä ymmärrystä erityisesti uusista ja nopeasti kehittyvistä uhkista.

Kansalliset ja kansainväliset havainnot osoittavat, että alaikäisten ja nuorten osallistuminen väkivaltaiseen ekstremistiseen ja rikolliseen toimintaan on lisääntynyt, ja vaikuttamispyrkimykset ja rekrytointi tapahtuvat yhä useammin digitaalisissa ympäristöissä. Suomessa on havaittu huolestuttavia kehityskulkuja, joissa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia nuoria houkutellaan mukaan äärimmäisen väkivaltaisiin ja hyväksikäyttöä normalisoiviin verkkoyhteisöihin.

Ekstremistisen toiminnan, nuorisojengien ja järjestäytyneen rikollisuuden välillä on tunnistettu päällekkäisyyksiä, mutta toiminnan taustalla olevia ilmiöitä, ja tehokkaita ennaltaehkäisyn keinoja tunnetaan vielä puutteellisesti. Hankkeessa vastataan näihin tietotarpeisiin tuottamalla tutkimukseen perustuvaa ymmärrystä nuorten radikalisoitumisen ja jengiytymisen dynamiikasta sekä keinoista ehkäistä väkivaltaa ja vahvistaa nuorten osallisuutta ja turvallisuutta.

NUORA-hankkeen tavoitteena on tuottaa moniulotteista, tutkimukseen perustuvaa ymmärrystä nuorten radikalisoitumisesta, jengiytymisestä ja rekrytoinnista rikolliseen toimintaan ja väkivaltaiseen ekstremismiin Suomessa. Hankkeessa tarkastellaan näitä ilmiöitä kokonaisuutena, jossa nuorten haavoittuvuudet, ideologiset vaikutteet, vakava rikollisuus ja digitaaliset toimintaympäristöt kietoutuvat toisiinsa. Tavoitteena on vahvistaa ymmärrystä ilmiöiden kehityskuluista, keskinäisistä yhteyksistä ja vaikutusmekanismeista suomalaisessa yhteiskunnallisessa kontekstissa.

Hankkeen keskeiset tavoitteet ovat:

• syventää ymmärrystä nuorten väkivaltaisen radikalisoitumisen, ekstremismin, jengiytymisen ja muun rikollisen toiminnan välisistä yhteyksistä sekä niihin vaikuttavista yksilöllisistä, sosiaalisista ja rakenteellisista tekijöistä;
• tunnistaa alaikäisiin ja muihin haavoittuvassa asemassa oleviin nuoriin kohdistuvia riskejä, haavoittuvuuksia ja rekrytointiprosesseja, erityisesti digitaalisissa ympäristöissä;
• arvioida kansainvälisiä ennaltaehkäisyn ja puuttumisen toimintamalleja sekä niiden sovellettavuutta suomalaiseen toimintaympäristöön;
• tuottaa päätöksenteon ja strategisen ohjauksen tueksi ajantasaista tutkimukseen perustuvaa tietoa, joka tukee ilmiöiden ennakointia ja näyttöön perustuvien ratkaisujen kehittämistä.

NUORA kartoittaa keinoja, joilla alaikäisiä ja nuoria houkutellaan tai painostetaan mukaan rikollisiin ja haitallisiin verkostoihin, sekä näiden verkostojen toimintatapoja ja kohderyhmiä. Erityistä huomiota kiinnitetään digitaalisiin vuorovaikutusympäristöihin, kuten sosiaaliseen mediaan, keskustelualustoihin, ja digipeleihin ja siihen, miten niiden kautta rakennetaan motivaatiota, painetta tai riippuvuussuhteita.

Hankkeessa kootaan myös nuorten omia näkemyksiä haitallisista ja rikollisista verkostoista sekä tarkastellaan tutkimusten ja asiantuntijoiden näkemysten valossa esimerkkejä toimivista ennaltaehkäisyn käytännöistä. Näistä syvennytään erityisesti Suomen poliisin kehittämään pelipoliisitoimintaan, joka perustuu luottamukselliseen vuorovaikutukseen ja tarjoaa matalan kynnyksen tukea nuorille sekä mahdollisuuden puuttua viharikoksiin ja väkivaltaiseen ekstremismiin varhaisessa vaiheessa.

Ota yhteyttä:

Varadekaani Leena Malkki, Helsingin yliopisto, p. 050 318 2158, etunimi.sukunimi(at)helsinki.fi