Hankkeen perustiedot
Kesto: 6/2025–6/2026
Hyvinvointialueiden perustamisen keskeisenä tavoitteena oli integraation parantaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaista noin 10 prosentille kertyy 80 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käytön kustannuksista. Integraatiota tarvitaan erityisesti useita eri palveluita tarvitsevien asiakkaiden palvelukokonaisuuksissa. Integraation toteuttamisesta tekee hankalaa se, että yhteensovitettavia palveluita tarvitsevat asiakkaat eivät ole yhtenäinen ryhmä, mikä tekee heidän tunnistamisestaan vaikeaa ja geidän tarvitsemiensa palvelujen kirjo on laaja.
Kaikkien tarpeita palvelevat ammattilaiset eivät voi olla pysyvästi lähellä toisiaan. Organisaatioiden sulauttaminen ei siis riitä asiakkaiden tarvitsemien palveluiden yhdistämiseen, vaan sen lisäksi (tai sijaan) tarvitaan erilaisia toimintamalleja, kuten monialaisia tiimejä, työpareja tai case managereita. Lisäksi tiedonkulun ongelmat, kuten asiakasjärjestelmien yhteensopimattomuus, asiakastietojen jakamisen esteet, puutteellinen ja vaihteleva kirjaaminen heikentävät palveluintegraatiota asiakkaan näkökulmasta.
Koska sekä integraatiota vaikeuttavia tekijöitä että niihin etsittäviä ratkaisuja on paljon, integraation toteutustavat, painopisteet ja johtamismallit vaihtelevat hyvinvointialueilla paljon. Hyvinvointialueet käynnistyivät myös hyvin eri lähtökohdista integraation näkökulmasta, sillä osalla oli taustalla sote-kuntayhtymä.
Tämä tutkimus vastaa tarpeeseen selvittää alueellisia eroja ja parhaita käytäntöjä, jotta päätöksenteossa voidaan tukea entistä yhdenmukaisempaa ja vaikuttavampaa palveluiden integraatiota. Tarkoituksenmukainen integraatio hyödyttää suoraan niitä asiakkaita, jotka tarvitsevat palveluita eniten ja tarvitsevat integraatiota. Hypoteesina on, että välillisesti integraatio tukee koko väestön palveluiden saatavuutta, kun palvelut kohdistuvat paremmin ja esimerkiksi yllä mainittuja päivystysresursseja vapautuu. Samoin potentiaalisena hyötynä on se, että kun paljon palveluita käyttävien tarpeet huomioidaan paremmin, hyötyjänä on asiakkaiden ja asukkaiden lisäksi myös valtiontalous.
Tämän hankkeen päätavoitteena on tunnistaa integraation avulla saavutettuja hyötyjä ja toimintatapoja, joilla niihin on päästy. Tätä tukevina osatavoitteina on
- kuvata asiakas- ja väestöryhmätasolla tapahtuvan palveluintegraation toteutuksen, kohdetyhmien ja toimintamallien sekä integraation johtamisen nykytila alueilla ja
- tunnistaa toimintaympäristön, kuten lainsäädännön integraatiolle aiheuttamat esteet ja rajoitteet.
Ota yhteyttä:
tutkimusjohtaja Riikka-Leena Leskelä, NHG Finland Oy, p. 050 410 0737, etunimi.sukunimi(at)nhg.fi
