Hankkeen perustiedot
Kesto: 6/2025–2/2027
Lukutaito, numerotaito ja ongelmanratkaisutaito ovat tiedonkäsittelyn perustaitoja, joita jokainen aikuinen tarvitsee yhteiskunnassa toimimiseen. Toisen Kansainvälisen aikuisten taitotutkimuksen (PIAAC II) mukaan Suomen työikäiset aikuiset käyttävät tiedonkäsittelyn perustaitojaan työelämässä ja vapaa-ajallaan aktiivisemmin kuin aikuiset osallistujamaissa keskimäärin, mikä heijastaa niiden tärkeyttä suomalaisten arjessa ja työmarkkinoilla. Taitojen tärkeydestä kertoo sekin, että ne olivat yhteydessä työelämään kiinnittymiseen, tulotasoon ja hyvinvointiin laajemminkin.
Tiedon tarve kohdentuu mm. seuraaviin teemoihin: Mitkä selittävät tekijät vaikuttavat eri taitotasojen taustalla (tasot alle 1 sekä 1–5)? Kuinka homogeenista eri taitotasoille sijoittuva väestö taustoiltaan on, keitä eri taitotasoilla olevat aikuiset ovat ja voidaanko tasoille määrittää tyypillinen profiili tai profiileja? Miten profiilit jakautuvat Suomessa alueellisesti? Mitä muutoksia eri taitotasoille sijoittuvassa väestössä ja taitotasojen eroja selittävissä tekijöissä on tapahtunut PIAAC I ja PIAAC II -tutkimusten välillä?
Miten eri taitotasot kytkeytyvät elämänpolkuihin, varsinkin koulutushistoriaan (sekä koulutustaso että koulutusala), työllisyys- ja työttömyyshistoriaan sekä ammattiasemaan ja työoloihin?
Osaamisen kehittyminen ja osaamisvaatimukset työmarkkinoilla: miten työmarkkinoille hyvin ja heikosti kiinnittyneiden taitotasot eroavat toisistaan PIAAC I ja PIAAC II -tutkimuksissa (ammatti- ja toimialaryhmittäin)?
Minkälainen on työttömien osaamistaso verrattuna työmarkkinoille hyvin kiinnittyneisiin eri taustatekijät huomioon ottaen?
Ketkä osallistuvat jatkuvaan oppimiseen? Millainen merkitys jatkuvalla oppimisella on taitotasoon ja taitojen ylläpitämiseen, työelämään ja yhteiskunnassa osallistumiseen ja hyvinvointiin? Mitkä tekijät kaiken kaikkiaan selittävät taitotason kehittymistä ja säilymistä ikäännyttäessä? Mikä on esimerkiksi koulutuksen merkitys, työkokemuksen merkitys, oppimista tukevien työolojen ja taitojen käytön merkitys sekä muutoin tapahtuvan oppimisen merkitys?
Tavoitteena on syventää ymmärrystä taitojen kehittymisestä, ylläpitämisestä, käytöstä ja vaikutuksista sekä niihin yhteydessä olevista tekijöistä Suomessa. Tavoitteen saavuttamiseksi analyyseissä käytetään useita sellaisia PIAAC II -aineistojen kokonaisuuksia, joita ei ole aiemmin Suomen osalta hyödynnetty (esim. koulutuspolut, työhistoria, persoonallisuus ja geneeristen taitojen käyttö). Lisäksi analyysejä syvennetään soveltuvin osin pitkittäistutkimusasetelmalla hyödyntäen Tilastokeskuksen rekisteritietoja erityisesti koulutuksesta ja työurista. Myöhemmin kuvattavat aineistot, niiden analyysit ja saadut tulokset kytketään toteutuneisiin ja odotettavissa oleviin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Hankkeessa on tavoitteena toteuttaa vertailua myös Suomen kannalta relevantteihin verrokkimaihin (ts. muut Pohjoismaat ja Viro), joka auttaa havaitsemaan Suomen erityispiirteitä ja kehittämiskohtia.
Ota yhteyttä:
apulaisprofessori Najat Ouakrim-Soivio, Koulutuksen tutkimuslaitos/ Jyväskylän yliopisto, p. 050 596 6025, najat.n.ouakrimsoivio(at)jyu.fi
