Robotisaatio säilyttää työpaikkoja Suomessa

Suomalainen robottiauto Marilyn ajaa lumisella tiellä Tampereella. Lumisella tiellä kehittyvä automaattiauto muuttaa aikanaan paljon muutakin kuin vain etupenkillä istuvan käsien asennon. Moni ammatikseen autoa kuljettava pelkää nykyisen työnsä puolesta. Mihin kuljettajia enää tarvitaan, kun auto osaa edetä tiellä itsekin?

Robottiajoneuvo etenee pehmeästi seuraten ympäristöään antureilla. Teknologia VTT:n koeautossa paranee jatkuvasti. Joku päivä suurin osa Suomenkin autoista ajaa teillä ilman, että kuskin tarvitsee olla koko aikaa ratista kiinni pitämässä.

Automaateilla estetään työpaikkojen siirtyminen halpamaihin

VTT:n johtava tutkija Olli Ventä toppuuttelee niitä, jotka kauhistelevat kovaan ääneen työpaikkojen katoamista robotisaation seurauksena. Osa vanhoista työpaikoista ilman muuta katoaa. Robotteja silti tarvitaan, jotta Suomen talouden pyörät pysyvät pyörimässä, työpaikkoja säilyy ja vienti vetää. Hän ottaa esimerkiksi Uudenkaupungin autotehtaan.

Robotteja on tarvittu, jotta tuotantoa on voitu tehostaa ja laatua parantaa. Näin on saatu tilauksia Suomeen. Ilman automatisaatiota työpaikat siirtyisivät halpamaihin.

Robottien käytössä tehtaassa kysymys on, onko meillä ylipäänsä autotehdasta vai ei - ja laajeneeko se vai ei, sanoo Ventä. Kun käytetään robotteja, tarvitaan myös ihmisiä.

Tulee myös uusia ammattikuntia ja ne kasvavat.

"Ei pelinkehittäjiäkään 20 vuotta sitten kovin paljoa täällä ollut."

Ikääntyminen vaatii robotteja

Ventä myös muistuttaa, että robotteja pitää Suomessa käyttää nykyistä enemmän, jotta väestön ikääntymisestä selvitään. Mitä paremmin kotona koneet osaavat auttaa, sitä pidempään monet meistä voivat asua kotona.

Terveydenhuolto ei myöskään selviä ripeästi kasvavasta joukosta vanhuksia ilman, että potilaiden hoitajat saavat nykyistä enemmän aikaan. Sairaaloissa koneet eivät korvaa ammattilaisia vaan esimerkiksi tekevät lääkkeiden tai ruoan jakelun kaltaisia asioita hoitajien apuna. Automaatit ovat myös mukana tekemässä leikkauksia sekä nykyistä nopeammin että paremmin.

Yhteiskuntakehitys muuttuu

Automatisaation vaikutukset eivät jää yksin taloudellisiin. Automatisaatio muuttaa sitä, miltä Suomi näyttää.

Ventä ottaa esimerkiksi robottiautojen vaikutuksen liikenteeseen. Kun autot robotisoituvat, laajenee autojen yhteiskäyttö – kuten Euroopan suurkaupungeissa on jo tapahtunut yksin kännykkäteknologian kehittymisenkin ansiosta. Harvemman tarvitsee omistaa autoa, kun sellaisen saa käyttöön vaikka 15 minuutiksi kätevästi lähikadulta.

"Silloin tarvitaan vähemmän parkkipaikkoja. Samalla liikenne soljuu tehokkaammin ja pienemmin kustannuksin. Robottiautoilla on vähemmän onnettomuuksiakin."

Automaatteja ei voi syyttää kaikesta

Ventää harmittaa, että robotisaation syyksi laitetaan paljon sellaistakin, joka ei asiaan oikeastaan liity.

Robotteja ei kannata syyttää nuorten miesten turhautumisesta.

Oleellista on Vennän mukaan se, että yhteiskunta valmistautuu tekemään parhaansa robotisaation hyötyjen poimimisesta ja haittojen torjunnasta. Pullonkauloja meillä on esimerkiksi työvoiman saannissa. Meillä riittää diplomi-insinöörejä, jotka pystyvät viemään robottien hyödyntämistä eteenpäin. Sen sijaan ammattikouluista ei valmistu teollisuuden tarpeisiin tarpeeksi sopivasti koulutettua väkeä.

"Jos automaatiosta halutaan enemmän hyötyjä Suomelle, on ammattikouluihin lisättävä oikeanlaisia aloituspaikkoja", Ventä sanoo.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan RoboFin-tutkimus selvittää robotisaation ja automatisaation vaikutuksia Suomen kansantalouteen. Selvityksen on tarkoitus valmistua tämän vuoden lopussa.

Teksti: Visa Noronen, Mundis Communications
Kuva: Sebastian Röder, Lightpixel Media