Sääntely ja ohjauskeinot hiilidioksidin talteenoton kestäviin ratkaisuihin

Hankkeen perustiedot

Kesto: 6/2025–6/2026

Päästövähennystoimia on kiihdytettävä jo seuraavan vuosikymmenen aikana, jotta kansainväliset tavoitteet ilmaston lämpenemisen rajaamiseksi olisi mahdollista saavuttaa. Suomi on asettanut tavoitteekseen hiilineutraaliuden saavuttamisen vuonna 2035 ja päästöjen vähentämisen 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, 80 prosentilla vuoteen 2040 mennessä ja 90-95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Olennainen rooli Suomen ilmastotavoitteissa on ollut LULUCF-sektorin hiilinieluilla, jotka ovat kuitenkin viimeisen vuosikymmenen aikana pienentyneet, ja kääntyneet päästölähteeksi viime vuosina (Tilastokeskus 2025 ). Tilastokeskuksen julkaisemien ennakkotietojen mukaan LULUCF-sektorin päästöjen ja poistumien summa oli 11,8 milj. tonnia CO-ekv. vuonna 2023, eli kyseinen sektori oli nettopäästölähde. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa varten tekeillä olevien WAM-skenaarioiden perusteella maankäyttösektorin nettopäästöt vuonna 2035 olisivat -1,1-16,2 Mt CO2ekv.

Bioperäisen hiilidioksidin talteenotolla ja varastoinnilla (Bio-CCS) voidaan tuottaa negatiivisia päästöjä. Näitä negatiivisia päästöjä tarvitaan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi kansallisella, EU- ja globaalitasolla. Niillä on keskeinen rooli myös esimerkiksi IPCC:n esittämissä päästöjen vähentämisskenaarioissa, eikä globaalilla tasolla 1,5 tai 2 asteen tavoitteita ole käytännössä mahdollista saavuttaa ilman Bio-CCS -ratkaisuja (IPCC 2023 ). Suomen hallitusohjelma sisältää useita kirjauksia erityisesti bioperäisen hiilidioksidin talteenottoon perustuvista ratkaisuista. Näihin sisältyvät myös ns. bioperäisen hiilidioksidin käyttöön perustuvat ratkaisut (Bio-CCU), joissa hiilidioksidia talteenotetaan ja käytetään pitkä- tai lyhytikäisiin tuotteisiin. Suomi tavoitteleekin johtavaa roolia bioperäisen hiilidioksidin talteenottoon, varastointiin ja hyötykäyttöön (Bio-CCUS) perustuvissa ratkaisuissa.

Bio-CCUS-ratkaisuihin liittyy useita muita politiikka-alueita ilmastopolitiikan (EU ETS, ESR, LULUCF, CRCF) lisäksi. Näitä ovat muun muassa kiertotalous, energia, luonnon monimuotoisuus ja taloudellinen kilpailukyky. Bio-CCUS -ratkaisuihin vaikuttavaa EU:n säädöskehikkoa viedään eteenpäin parhaillaan. Jotta kansallinen potentiaali voidaan hyödyntää täysimääräisesti, tarvitaan myös kansallista vaikuttamista EU-tason sääntelyyn ja kannustimiin. Useimmista aiemmista kansallisista selvityksissä tarkastelu on kohdistunut pääosin Suomeen, eikä niistä ole johdettavissa suoraan vastauksia tunnistettuihin tietotarpeisiin erityisesti EU- sääntelyä ja siihen vaikuttamista varten.

Hankkeessa tarkastelua laajennettaisiinkin EU-tasolle. Hankkeen tavoitteena on tuoda uutta tietoa CCUSratkaisujen roolista EU:n ilmastopolitiikassa ja siitä, miten niitä tällä hetkellä EU:n tasolla edistetään sekä miten niitä voitaisiin edistää. Erityisesti hanke selvittää, millaisia kansallisia ohjauskeinoja EU-maissa on jo otettu käyttöön. Kansallisten ohjauskeinojen käyttöä tarkastellaan tiettyjen esimerkkimaiden kautta.

Selvityksessä pyritään vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin:

• Mikä on erilaisten CCUS-ratkaisujen rooli EU-tason ilmastotavoitteiden saavuttamisessa?
• Mitkä ovat skenaariotarkasteluiden keskeiset oletukset sekä mahdolliset erot verrattuna kansallisiin skenaarioihin ja niiden oletuksiin?
• Mitä muita näkökulmia tarkasteluissa on otettu huomioon (esim. kiertotalous, luonnonvarojen käyttö, jäte- ja tuotesääntely, luonnon monimuotoisuus, teollisuuden kilpailukyky)?
• Millaisin erilaisin EU-tason ohjauskeinoin (nykyiset ja uudet ilmastoinstrumentit, käyttöosuusvelvoitteet, jne.) erilaisia CCUS- ratkaisuita edistetään?
• Miten niitä olisi mahdollista edistää?
• Millaisia kansallisia ohjauskeinoja on jo otettu, tai ollaan ottamassa, käyttöön eri EU-maissa CCUSratkaisujen edistämiseksi? 
• Kuinka CCUS-ratkaisuja tulisi politiikkatoimin ja sääntelyssä edistää ottaen huomioon kiertotalouden tavoitteet (ml. arvon säilyminen mahdollisimman suurelta osin)?
• Miten sääntelyssä ja politiikkatoimissa tulisi huomioida CCUS-ratkaisujen potentiaalinen jännitteisyys suhteessa kierrätyksen ja lajittelun edistämisen suhteen?
• Kuinka CCUS-ratkaisujen ja niitä edistävien ohjauskeinovaihtoehtojen kokonaisvaikutukset tulisi arvioida?
• Millaisia nuo vaikutukset ovat eri sektoreilla, (ml. ainakin ilmasto-, luonto-, kiertotalous-, energia-, infrastruktuuritarve-, lock-in-, talous-, turvallisuus- ja sosiaaliset vaikutukset)?
• Miten mahdollisia erilaisten tavoitteiden kannalta ristiriitaisia vaikutuksia voidaan ottaa tarkasteluissa huomioon?

Ota yhteyttä:

johtava tutkija Laura Sokka, Suomen ympäristökeskus, p. 050 476 2057, etunimi.sukunimi(at)syke.fi