Suomen hitaan talouskasvun syyt

Hankkeen perustiedot

Kesto: 6/2026–6/2027

Suomen talous kasvoi ripeästi vuoden 2008 finanssikriisiä edeltäneenä vuosikymmenenä, mutta finanssikriisiä seuranneen talouden voimakkaan supistumisen jälkeen Suomen talouskasvu on jäänyt vaatimattomaksi. Samalla myös työn tuottavuuden kasvu on jäänyt useimpiin relevantteihin verrokkimaihin verrattuna heikoksi. Heikolle kehitykselle on esitetty monenlaisia selityksiä.

Talouskasvun hitautta on selitetty toisaalta rakenteellisilla tekijöillä, kuten epäedullisella väestörakenteella ja koulutustason heikkenemisellä, ja toisaalta suhdannevaihteluja voimistaneilla shokeilla, kuten finanssikriisiä seuranneella ulkomaankaupan poikkeuksellisen voimakkaalla supistumisella ja Nokian ympärille kehittyneen elektroniikkateollisuusklusterin romahduksella. Rakenteellisen tekijöiden ja suhdannetekijöiden merkitys hitaan talouskasvun selittäjinä sekä niiden väliset vuorovaikutussuhteet kaipaavat lisäselvitystä.

Makrotaloudellisen tason tarkastelun ohella on myös tärkeää tunnistaa ne yritystason mekanismit, joiden kautta kasvu toteutuu tai jää toteutumatta yksittäisissä yrityksissä. Suomen hitaan talouskasvun selitykseksi on ehdotettu myös yritysten käyttäytymiseen liittyviä tekijöitä, kuten investointien vähäisyyttä sekä innovaatiotoiminnan ja sen organisoinnin puutteita. On myös esitetty, etteivät suomalaisten yritysten omistajat tai yritysjohto olisi riittävän kasvuhakuisia.

Suomessa toimivan yrityksen ulkomailla toimivaan verrattuna vähäisempi tuottavuuskasvu tai henkilöstömäärällä mitattu kasvu saattaa kuitenkin selittyä myös esimerkiksi toimialan tai yrityksen iän kaltaisilla muilla syillä. Siksi on oleellista tarkastella yritysten investointeja, voitonjakoa, tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä innovatiivisuutta ja kasvua toimialojen väliset erot ja muut relevantit tekijät huomioiden.

Hankkeen tavoitteena on tuottaa tutkimustietoa Suomen hitaan talouskasvun ja tuottavuuskasvun syistä sekä esittää politiikkasuosituksia, jotka edistävät myönteisempää talouskehitystä tulevaisuudessa. Hanke jakaantuu makrotaloustieteelliseen osaan ja yritystason analyysiin. Näistä edellinen analysoi Suomen 2000-luvun talouskasvun ja sen puutteen osatekijöitä aiemman kirjallisuuden ja rakenteellisten autoregressiivisten mallien avulla.

Tässä analyysissä kysyntä- ja tarjontatekijät luokitellaan erilaisten rakenteellisten sokkien (kuten esimerkiksi Nokian romahduksen tai kansainvälisten suhdannevaihteluiden) avulla, mikä mahdollistaa talouskasvun osatekijöiden hienojakoisen määrittelyn. Näin voidaan eritellä myös esimerkiksi rahapolitiikan sekä kotimaisten kysyntä- ja tarjontatekijöiden vaikutusta. Saavutettujen tulosten robustisuuden testaamiseksi rakenteellisten tekijöiden ja suhdannetekijöiden vaikutusta kansantalouden kehitykseen arvioidaan myös vaihtoehtoisella, CES-tuotantofunktioon perustuvan potentiaalisen tuotannon arviointimenetelmällä.

Yritystason tarkastelussa hanke arvioi, missä määrin suomalaisten yritysten hidas kasvu johtuu yritystason käyttäytymiseen liittyvistä tekijöistä, kun keskeiset rakenteelliset tekijät, kuten toimiala, yrityksen koko ja ikä, on otettu huomioon. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti investoinnit, innovaatiotoiminta ja sen organisointi, rahoitusrajoitteet sekä kilpailuympäristö. Tavoitteena on tunnistaa sekä Suomen erityispiirteet että yleisemmät kasvua selittävät tekijät, arvioida niiden merkitystä kasvuerojen selittäjinä ja tuottaa politiikkasuosituksia analyysin pohjalta. Hanke myös vertaa suomalaisten ja muissa maissa toimivien yritysten kasvua, investointeja ja voitonjakoa toimialojen väliset erot ja muut relevantit tekijät huomioiden.

Näitä yritystason analyysejä täydennetään pureutumalla lähemmin kahteen erillisteemaan. Suomen kunnianhimoiset tutkimus- ja kehitystoiminnan lisäämisen tavoitteet eivät välttämättä ole toteutettavissa parhaalla mahdollisella tavalla, jos t&k-toimintaa harjoitetaan vain Suomessa ja suomalaisten työntekijöiden voimin, ja hankkeessa tarkastellaan myös innovaatiotoiminnan organisoinnin ja erityisesti keksijöiden maantieteellisen sijoittumisen kasvu- ja tuottavuusvaikutuksia. Koko talouden hitaasta kasvusta huolimatta nopeasti kasvavien nuorten yritysten osuus Suomen kansantaloudesta on kasvanut 2010-luvun jälkipuoliskolla, ja siksi hanke analysoi erityisesti tällaisten yritysten nopean kasvun syitä.

Ota yhteyttä:

Johtaja Mika Maliranta, Labore, p. 050 369 8054, etunimi.sukunimi(at)labore.fi