Hankkeen perustiedot
Kesto: 6/2025–6/2026
Hankkeen taustalla on tarve päivittää ja vahvistaa ymmärrystä suomalaisen yhteiskunnan kriittisistä toiminnoista, joiden varmistaminen on elintärkeää kaikissa olosuhteissa. Nykyiset turvallisuusstrategiat ja toimintamallit pohjautuvat yli 20 vuotta vanhoihin määritelmiin, joiden perusteet ovat muuttuneet merkittävästi digitalisaation, energiakysymysten ja moninaistuneiden turvallisuusuhkien myötä. Tulevaisuuden toimintaympäristön trendien, muutostekijöiden ja epävarmuustekijöiden kattava tarkastelu mahdollistaa yhteiskunnan kokonaisvaltaisen turvallisuuden toimeenpanon ja tarjoaa yhtenevän perustan tarkastella yhteiskuntaa monipuolisesti myös muista näkökulmista. Laaja-alainen tulevaisuussuuntautunut ja moninäkökulmainen systeemianalyyttinen lähestymistapa on välttämätön, ja suunnitelma on laadittu tuottamaan kansainvälisestikin olennainen, objektiivinen ja tieteellisesti kattava kokonaistarkastelu yhteiskunnan kriittisistä toiminnoista.
Suomen yhteiskunnan toimivuus perustuu sen elintärkeisiin toimintoihin, joiden ylläpito kaikissa olosuhteissa on välttämätöntä yhteiskunnan jatkuvuuden ja kokonaisturvallisuuden kannalta. Ensimmäisen kerran nämä toiminnot määriteltiin muodollisesti valtioneuvoston 27.11.2003 antamassa YETT:n periaatepäätöksessä. Silloinen maarittely perustui hallinnonalojen toimintoihin, joiden oli oltava toimintakykyisia kaikissa sen ajan oloissa ja huomioiden sen ajan toiminta- ja uhkaympariston. Viimeisen 20 vuoden aikana turvallisuusympäristöä ovat kuitenkin muokanneet merkittävät kehityskulut, kuten digitalisaation ja kyberuhkien lisääntyminen, globaalin energiakriisin vaikutukset, geopoliittiset jännitteet ja sotilaallisen uhan kasvu sekä ilmastonmuutoksen ja ympäristöriskien uhkat. Samanaikaisesti kun turvallisuusuhkat ovat moninaistuneet, niiden ennakkovaroitusaika on myös lyhentynyt.
Uhkien lisäksi yhteiskunnalliset muutokset, kuten väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja muuttoliikkeet, ovat muovanneet palvelurakenteita ja vaikuttaneet kriittisten toimintojen resilienssiin, mikä asettaa uusia vaatimuksia niiden määrittelylle ja turvaamiselle. Tämä tarkoittaa sitä, että kriittiset toiminnot ovat vahvasti kontekstisidonnaisia. Ne eivät ole pysyvä, muuttumaton kokonaisuus, vaan niiden sisältö, keskeiset toimijat ja merkitys muovautuvat jatkuvasti toimintaympäristön mukana, sekä kriittisten toimintojen keskinäisten vuorovaikutussuhteiden kautta. Ne toiminnot, jotka katsottiin kriittisiksi 20 vuotta sitten, eivät välttämättä enää täytä samaa roolia. Samalla tulevaisuuden kriittisiä toimintoja on vaikea määritellä tarkasti, mutta on selvää, että ne eivät pysy nykyisessä muodossaan.
Tutkimuksen päätavoitteet ovat:
- Kriittisten toimintojen kartoitus: tunnistetaan ja määritellään nykyiset kriittiset toiminnot sekä niiden keskinäiset vuorovaikutussuhteet ja muutospaineet, hyödyntäen systeemianalyyttista otetta ja horisonttiskannausta muutosajurien, megatrendien ja hiljaisten signaalien tunnistamisen kautta. Tässä vaiheessa tunnistetaan myös vipuvarsia ja mekanismeja, joilla muutosta voidaan tehostaa ja riskejä paremmin ennakoida ja hallita.
- Tulevaisuuden trendien analyysi: kartoituksen pohjalta ennakoidaan tulevaisuuden kehitysskenaariot ja niiden vaikutukset kriittisiin toimintoihin 20 vuoden aikajänteellä.
- Toimintamallin kehittäminen: laaditaan ja pilotoidaan toimintamalli kokonaisturvallisuuden ekosysteemin johtamiselle, joka perustuu systeemiseen analyysiin ja ennakoivaan suunnitteluun.
Ota yhteyttä:
Johtava tutkija Peter Ylén, VTT, p. 040 507 7474, peter.ylen(at)vtt.fi
