Parhaimmillaan päätöksiä valmisteltaessa vertaillaan eri päätösvaihtoehtoja ja punnitaan eri ratkaisujen paremmuutta. Jatkossa on hyvä arvioida myös päätöksen vaikutukset eri ihmisryhmien mielenterveyteen, mielen hyvinvointiin tai mielenterveyden ongelmiin. Tämä vaatii mielenterveysvaikutusten arvioinnilta helppoutta ja matalaa käyttöönottokynnystä.
Rakkaan lapsen monet nimet
Ennakkoarviointia tehdään jo lukuisilla eri nimillä julkishallinnossa. Säädösvaikutusten arviointia tehdään hallituksen esityksiä tehdessä. Tulevilla hyvinvointialueilla ja nykyisissä kunnissa toiminta on ollut lakisääteistä vuodesta 2011 lähtien ja velvoite sisältyy myös niin sanottuun sotejärjestämislakiin (6 ja 7 §). Tiedämme entuudestaan, että viime vuosina ennakkoarviointien käyttö on lisääntynyt kunnissa, ja eri nimillä olevat sovellukset levittäytyvät hitaasti suurista kunnista kohti pienempiä kuntia.
Kuva: Viimeisimmän TEA-tiedonkyselyn mukaan joku ennakkoarviointi on käytössä ainakin joidenkin toimialojen lautakuntapäätöksissä 63 prosentissa kunnista (https://teaviisari.fi/teaviisari/fi/kartta?view=KESJohB002&category=KUNTA&y=2021).
Kuva: Kuntien vastaukset olemassa olevista ennakkoarvioinneista. 37 vastaajaa ilmoitti, että käytössä on 2–3 mallia, 20 kunnassa on yksi malli ja 16 kertoo käytössä olevan 4–6 mallia.
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hanke tarkastelee mielenterveysvaikutusten (ystävien kesken MIVA) yleistymistä kunnissa ja hyvinvointialueilla. Kysyimme toukokuussa mitä ennakkoarviointeja kunnissa on käytössä. 111 kuntaa vastasi ja vastausten perusteella ennakkoarviointien kirjo on suurta. Miten tähän joukkoon voi saada kyytiin vielä mielenterveysvaikutusten arvioinnin?
Mielenterveys mahtuu mukaan kahteen taskuun
Mielenterveysvaikutusten arviointi voi olla oma itsenäinen arviointiprosessi silloin, kun päätös kohdistuu suoraan väestöön tai johonkin väestöryhmän mielenterveyteen, mielen hyvinvointiin tai mielenterveyden ongelmiin. Näin tehdessä täytyy varoa kilpailuasetelmaa muihin ennakkoarviointeihin.
Mielenterveys voi myös liittyä osaksi muita, jo olemassa olevia ja käytössä olevia ennakkoarviointeja. Esimerkiksi jos katsotaan vaikutuksia eri lapsiryhmiin, samalla tunnistetaan mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä tai kun arvioidaan sukupuolivaikutuksia, arvioidaan mielenhyvinvoinnin tekijöiden jakautumista sukupuolittain. Kyselymme mukaan osassa kunnista on jo käytössä useita malleja, joihin kaikkiin voi liittää myös kysymyksiä mielenterveydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Oleellisinta on tunnistaa kuntapäätöksen vaikutukset ei vain kuntalaisiin keskimäärin, vaan myös eri ihmisryhmiin ja tätä kautta näiden ihmisten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä.
Teksti: Tapani Kauppinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Kuva: Nik Shuliahin | Unsplash
