Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan perusidea on melko mutkaton: päättäjät tarvitsevat tietoa päätöstensä tueksi. "Jos et tiedä tietä edessäsi, kysy neuvoa vastaantulevilta”, osasivat jo vanhat kiinalaiset viisaat valistaa. Tiesivät he toki paljon muutakin. ”Kaikki matkat kävellään askelten varassa”, voisi itämainen tietäjä todeta syksyllä 2013 hyväksytystä valtion tutkimuslaitosten ja -rahoituksen kokonaisuudistuksesta (TULA), jonka yhteydessä alkunsa sai myös koko valtioneuvoston yhteinen, horisontaalisuuteen pyrkivä tutkimus- ja selvitystoiminta. Tuttavallisemmin VN TEAS -toimintana tunnettu rahoitusmuoto kytkeytyy laajempaan tavoitteeseen tiedolla johtamista edistävästä kulttuurinmuutoksesta, joka läpäisee valtionhallinnon koko kentän. Kulttuurivallankumouksesta puhuttaessa orientalistiset opit lienee kuitenkin hyvä jättää syrjään.

Uuden rahoitusinstrumentin arviointi ja jatkokehittäminen edellyttää rehellistä palautetta sekä tiedon hyödyntäjiltä että tuottajilta. Missä on onnistuttu, missä  ei? Korkeakouluharjoitteluni aikana olen toteuttanut viimevuotisen vastaavan kyselyn pohjalle perustuvan kyselytutkimuksen, jonka kohderyhmän muodostivat hankerahoituksen hakijat, hankkeiden toteuttajat sekä tietoa hyödyntävät virkamiehet ja päätöksentekijät. Kysely on myös laadittu pitäen silmällä ensi vuonna toteutettavaa laajempaa TULA-periaatepäätöksen ulkoista vaikutusarviointia.

Viime vuonna näihin samoihin aikoihin julkaistiin vastaava blogi edellisen vuoden arviointi- ja palautekyselyn tuloksista. Siinä myönteisimmät tulokset liittyivät TEAS-toiminnan merkitykseen avoimuuden ja vuorovaikutuksen lisääjänä. Vaikka nämä vaikutukset ovat edelleenkin merkityksellisiä, odotukset ovat ymmärrettävästi toiminnan vakiintumisen myötä kasvaneet ja nyt kyselyssä enemmän huomiota kiinnitettiinkin tiedon käyttöön käytännön päätöksenteossa.

Tätä blogia kirjoittaessani valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hankkeista 37 on päättynyt ja 96 käynnissä tai käynnistymässä. Miten itse VN TEAS sitten voi? Lyhykäisyydessään voi todeta, että toiminta näyttää kierros kierrokselta olevan asettumassa uomiinsa ja rooli kirkastumassa niin tutkija- kuin virkamieskentällä. Työtä tiedolla johtamisen vahvistamiseksi sekä tutkimustiedon ja päätöksenteon vuoropuhelun tukemiseksi riittää kuitenkin edelleen.

Kasvukipuja ja kehitystä

Vuoden takaiseen itsearviointikyselyyn verrattuna valtioneuvoston TEAS-toiminta vaikuttaa kehittyneen lähes jokaisella mittarilla myönteisempään suuntaan. Instrumentti tunnetaan ministeriötasolla entistä paremmin ja sen tuottamaa tietoa arvioidaan hyödynnettävän tehokkaammin kuin vuosi sitten. Eri toimijoiden näkemykset eroavat tässä suhteessa ja näyttää siltä, että hankkeiden toteuttajien näkemys tiedon hyödyntämisestä on myönteisempi kuin toiminnassa mukana olevien virkamiesten. On kuitenkin muistettava, että uusi tieto ei välttämättä tarkoita pikavoittoja päätöksenteon kannalta. Tieto saattaa välittyä päätöksenteon pöytiin hiljalleen tai ajan kuluessa. Jatkossa VN TEAS-toiminnassa on tarkoitus luoda toimivampia käytäntöjä juuri tiedon hyödyntämisen seurannan ja arvioinnin tueksi.

Instrumentin tunnettuuden, sisällöllisen osuvuuden ja päätöksenteossa käytettävyyden (relevanssin) lisäksi keskeisimmät edistysaskeleet on otettu tilaajaosaamisessa. Esimerkiksi hakuilmoitusten tietotarpeet ja arviointikriteerit on onnistuttu muotoilemaan entistä selkeämmin ja ymmärrettävämmin. Toiminnan selkeämpi kytkeminen hallitusohjelman toimintasuunnitelmaan näyttää terävöittäneen instrumentin luonnetta, mutta sen käytännön toteutus sekä rooli suhteessa ministeriöiden omaan selvitys- ja tutkimustoimintaan hakee vielä osittain muotoaan. Toiminnassa mukana olevien tahojen työnjakoa pidettiin hieman sekavana ja ministeriöiden välistä yhteistyötä vielä verrattain kapeana, mikä ilmentänee uuden, horisontaalisen toimintatavan kasvukipuja. Kolme hakukierrosta ja useita täydentäviä hakuja kokenutta instrumenttia näyttää leimaavan ainakin jossain määrin vielä prosessien vakiintumattomuus.

Parhaat käytännöt mukaan vuorovaikutukseen

Valtioneuvoston TEAS-toiminta pitää sisällään hyviä aineksia ja, kuten todettua, toiminnan jatkokehittäminen viime vuoden kyselyn pohjalta näyttää olleen oikean suuntaista. Hyvin avoimena pidetystä VN TEAS -toiminnasta on myös muodostunut arvostettu rahoituslähde TEAS-hankkeiden toteuttajapuolella. 84 prosenttia kyselyyn vastanneista hanketoimijoista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä sen kanssa, että instrumentti tarjoaa hyvän foorumin vaikuttaa tutkimustiedolla yhteiskunnan kehitykseen. Eräs vastaaja totesikin, että ”itsessään  rahoitus on jo tärkeä signaali.”

Tilaajaosaamisen lisäksi toimijoiden välinen vuoropuhelu on perusedellytys päätöksentekoa tukevalle tutkimukselle. Keskiössä onkin hankkeiden ohjaustoiminta. Alkuperäisen jaostomenettelyn korvannutta ohjausryhmätoimintaa pidettiin hyvänä käytäntönä, joka on osaltaan selättänyt instrumentin alkuaikojen vaikeuksia. Kyselyn kohderyhmien näkemykset vuoropuhelun osalta kuitenkin poikkesivat toisistaan, vaikka muutoin palaute VN TEAS -toiminnasta olikin melko samansuuntaista. Hanketoimijat olivat pääosin tyytyväisiä nykyiseen ohjausprosessiin ja pitivät sitä hyödyllisenä. Virkamieskunta taas piti ohjaustoimintaa liian työteliäänä ja toivoivat joustavampia ohjauskäytänteitä sekä ryhmien substanssiosaamisen vahvistamista ulkopuolisilla asiantuntijoilla. Ohjausryhmän puheenjohtajalla onkin painava rooli toimivien, hankekohtaisten työskentelytapojen määrittelyssä.

Ilmeistä on, että toisissa hankkeissa vuoropuhelu on edistyneempää ja aktiivisempaa kuin toisissa. Olennaista on jakaa hedelmällisen vuoropuhelun ja viestinnän hyviä käytänteitä ja toimintatapoja eri ohjausryhmien ja hankkeiden kesken, mitä työstämäni arviointikysely onkin pyrkinyt osaltaan edesauttamaan. Saman koon mittatilauspuku ei kuitenkaan automaattisesti istu kaikille hankkeille.

Lisää yhteistyötä ja horisontaalisuutta

Lääke useimpiin instrumentin lastentauteihin on tiedossa. Ministeriöiden välistä yhteistyötä ja horisontaalisuutta on ruokittava lisää. Toistaiseksi vaikuttaa siltä, että poikkihallinnollisesta tietotarpeiden tunnistamisesta ei ole vielä muodostunut aktiivista, läpi kalenterivuoden ulottuvaa tiedolla johtamisen muotoa. Valtioneuvoston TEAS-suunnitelman valmisteluprosessi saakin virkamieskunnalta melko kriittisen arvion. Prosessia pidettiin sekavana ja ministeriöiden välistä yhteistyötä kapeana.

Horisontaalisesta toimintamallista johtuen yhteisen selvitys- ja tutkimussuunnitelman muotoilu on  ministeriöiden tavanomaisiin toimintatapoihin nähden väistämättä hankala rupeama. Koska osapuolia on monia, on tärkeää sitouttaa eri tahojen valmistelijoita mukaan prosessiin ja luoda kestäviä rakenteita poikkihallinnollisuudelle ja vuoropuhelulle. Toimintaa ohjaavat virkamiehet näyttelevät tässä työssä avainroolia.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan ajanjakso on vielä toistaiseksi niin lyhyt, että  vaikutusarviota on liian aikaista tehdä. Moni kyselyyn vastannut virkamies totesikin, että toiminnan ja siihen liittyvien prosessien vakiintuminen lienee  ajan kysymys. Kolmen kuukauden korkeakouluharjoitteluni jälkeen oma katsantokantani valtioneuvoston TEAS-toimintaan on optimistinen, ja odotankin suurella mielenkiinnolla kokonaisvaltaisemman TULA-uudistuksen vaikutusarvion tuloksia. Tässä vaiheessa varmasti voi vain todeta, että eväät tiedolla johtamisen suureen harppaukseen on olemassa. Ei kuitenkaan sillä kiinalaisella tavalla.

Lisätietoja:

TULA-uudistuksen ja TEAS-toiminnan arviointikysely 2016

VN TEAS -toiminnan 2015 arviointikyselyn tuloksia

Teksti: Niko Ruostetsaari
Kuva: Risto Alatarvas