Pandemiakriisin opetukset (PAKO) -hanke tutkii korona-ajan toimia tulevaisuuden kriiseihin varautumiseksi. Nyt käynnistyvässä hankkeessa arvioidaan eri toimijoiden keskinäisriippuvuuksia kattaen koko pandemianhallinnan elinkaari Suomessa.
Covid-19 -pandemia osoitti, että tehokas kriisihallinta edellyttää yhteiskunnan eri toimijoiden ja päätöksentekomenettelyjen yhteensovittamista. Jos lääketieteellinen arvio taudin tartuntareiteistä on virheellinen, rajoitustoimet laaditaan väärin. Toisaalta jos kansalaiset eivät luota viranomaisten arvioon, perusteltujakaan rajoituksia ei noudateta. Oikeudellisten reunaehtojen merkitys korostuu esimerkiksi liikkumisrajoituksia laadittaessa, jotta rajoitukset eivät ole ylikattavia ja perusoikeuksia rajoiteta tarpeettomasti. Myös kansantalous sakkaa ylimitoitettujen rajoitusten keskellä. Jopa silloin, kun tietopohjaista näyttöä on onnistuttu laaja-alaisesti yhteensovittamaan ja tiivistämään, haasteena on tiedon jalkauttaminen kriisijohtajien käyttöön.
Pandemiakriisin opetukset (PAKO) -hanke toteuttaa nyt akuutin koronakriisin väistyttyä kokonaistarkastelun pandemian hallinnasta Suomessa. Monitieteisessä hankkeessa kootaan yhteen pandemiaa käsittelevien tutkimusten tulokset ja tiivistetään, mitä koronakriisin hallintastrategiasta ja pandemian vaikutuksista tiedetään.Keskittyen erityisesti johtamiseen, rajoitustoimiin ja varautumiseen, hankkeessa tuotetaan tietopohja koronakriisin aikaisista päätöksistä ja toimenpiteistä sekä paikataan tutkimuksessa vielä olevia tiedollisia aukkoja. Samalla arvioidaan tehtyjä politiikkavalintoja, tunnistetaan hallinnan ongelmia sekä kehitetään terveyskriisien vaikutusarviointia ja varautumistyötä.
Systeeminen lähestymistapa huomioi kriisin keskinäisriippuvuudet
Hanke kokoaa yhteen eri alojen tutkimustiedon monitieteellisen lähestymistapansa avulla. Tutkimusryhmään kuuluu niin politiikka-, talous-, terveys-, oikeus- kuin hallintotieteidenkin tutkijoita. Toteutustapa mahdollistaa systeemisen lähestymistavan, jolla pyritään tarkastelemaan eri yhteiskunnan osa-alueiden ohella laaja-alaisen kriisin keskinäisriippuvuuksia.
Työryhmän lähtökohtana on ilmiöiden, toimijoiden ja tapahtumien yhteenkytkeytyminen ja niiden välisen vuorovaikutuksen tarkastelu. Yhtenä tavoitteena onkin hahmottaa koronakriisin keskeisiä murroskohtia ja arvioida vaihtoehtoisia toimintamalleja tulevaisuuden terveyskriiseihin varautumiseksi.
Lähestymistavalla pyritään tältä osin kokonaiskuvan muodostamiseen. Pandemiaa on tutkittu sen kestäessä lukuisista sektorinäkökulmista niin kotimaassa kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. Hanke eroaa aiemmista selvityksistä erityisesti siten, että siinä otetaan huomioon systeemisen lähestymisen kautta kriisin koko elinkaari sekä tänä aikana kertynyt tutkimustieto.
Kohti yleisempää varautumista
Hanke tuottaa tietoa päätöksentekijöiden ja varautumis- ja valmiussuunnittelusta vastaavien toimijoiden käyttöön, ja palvelee yhteiskunnan kriisivarautumisen kehittämistä. Hanke toteutetaan ajankohtana, jolloin Suomen kansallisen varautumisen järjestelmää ollaan perusteellisesti uudistamassa.
Tarve selvittää pandemian oppeja on kirjattu pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan. Käynnissä ovat hallitusohjelmalinjausten mukaisesti puolustusministeriön/Turvallisuuskomitean toteuttama Yhteiskunnan turvallisuusstrategian päivittäminen, sisäministeriön alainen Kansallisen turvallisuuden strategian laadinta, oikeusministeriön valmistelema valmiuslain uudistus, työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle kuuluvat huoltovarmuuden turvaamisesta säädetyn lain uudistaminen sekä valtioneuvoston huoltovarmuuden tavoitepäätöksen valmistelu. Lisäksi käynnissä ovat Euroopan unionin kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskevan CER-direktiivin kansallinen toimeenpano ja sosiaali- ja terveysministeriön vetämä tartuntatautilainsäädännön uudistaminen.
PAKO-hankkeessa tuotettu tieto palvelee Suomen kriisivalmiuden vahvistamista kuuden alahankkeen ja niiden löydöksistä koottavan loppuraportin avulla. Tarkastelun kohteina ovat:
- koronakriisin vaikutukset yhteiskunnalliseen luottamukseen ja eriarvoisuuteen,
- suomalaisen pandemianhallinnan onnistuminen ja kriisijohtamisen kehittäminen,
- koronakriisin taloudelliset vaikutukset,
- pandemian aikana säädetyt perusoikeusrajoitukset sekä instituutioiden toiminta oikeudellisesta näkökulmasta,
- suojautumisohjeet ja pandemian variantit, niiden ominaisuudet ja rantautumisnopeudet ja
- tutkimustiedon käyttö ja hallinnon toiminta terveyskriiseissä.
Hankkeen tulokset tuodaan yhteen työpajoissa toteutettavan ilmiökarttatyöskentelyn avulla. Tämä mahdollistaa yhtäältä eri tieteenaloista ja menetelmällisistä lähtökohdista tuotettavan tiedon yhteensovittamisen ja toisaalta yhteiskehittämisen ja tutkimusten tulosten validoinnin yhdessä sidosryhmien kanssa.
Aikataulu ja toteutus
PAKO-hanke toteutetaan 1.9.2024–31.12.2025. Toteuttajina ovat tutkijat Turun yliopistosta (oikeustieteellinen tiedekunta ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta), Vaasan yliopistosta, Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta, Helsingin yliopistosta (Helsinki One Health -verkosto) sekä Demos Research Institutesta. Konsortion vastuuhenkilönä toimii Turun yliopiston julkisoikeuden professori Janne Salminen.
Hankkeen loppuraportissa esitetään arvio siitä, miten Suomessa pandemiaa hallittiin ja miten varautumista voidaan kokemusten perusteella parantaa tulevaisuudessa. Hankkeen etenemistä voi seurata esimerkiksi tässä blogissa muutaman kuukauden välein julkaistavien tietoiskujen kautta, joissa jokainen alahanke esittelee alustavia löydöksiään.
Kirjoittajat: Pekka Pohjankoski, Turun yliopisto, ja Leena Vastapuu, Turun yliopisto ja Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulu
