Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Innovatiiviset julkiset hankinnat muutoksen veturiksi
Julkisilla hankinnoilla voidaan edistää yhteiskunnallisia tavoitteita eri toimintamalleja hyödyntäen. Kaikissa menetelmissä keskeistä on riskin hallinta ja avoin, tasapuolinen sekä huolellisesti dokumentoitu markkinavuoropuhelu. Suoritteiden ostosta on mahdollista siirtyä tulosten ostamiseen.
Julkisten hankintojen kokonaisvolyymi on 35 miljardia euroa vuodessa. Hankintayksiköiden osaamisen, resurssien ja ajan puute sekä juridiikkaan ja vanhoihin toimintatapoihin nojaavat asenteet ovat hidastaneet hankintojen kehittämistä oikeaan suuntaan. Hankintojen vaikutuksia ja vaikuttavuutta ei hankintayksiköissä seurata riittävästi. Valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminnan (TEAS) rahoituksella analysoitiin innovatiivisten hankintojen toimintamalleja, joita hyödyntämällä bio- ja kiertotalouden sekä puhtaiden ratkaisujen vaikuttavuustavoitteita voitaisiin vauhdittaa.
Systeemistä muutosta on kiihdytettävä, jotta Suomesta saadaan resurssiviisas kestävän kierto- ja biotalouden mallimaa. Tämä voisi onnistua kohdistamalla julkisia hankintoja yhteiskunnalle lisäarvoa tuoviin uusiin ratkaisuihin.
”Bio- ja kiertotalouden sekä energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden toteuttaminen julkisissa hankinnoissa edellyttää tavoitteellista hankintapolitiikkaa ja toimivien hankintamenettelyiden kokeilua. Hyvät toimintamallit on niin ikään vakiinnutettava laajaan käyttöön yhteiskunnassa”, sanoo neuvotteleva virkamies Timo Halonen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Erilaisille hankinnoille tarvitaan myös erilaisia kannustin- ja tukimekanismeja
Innovatiivisten hankintojen riskirahoitusta ei pitäisi tarkastella yhtenä yhtenäisenä osa-alueena, vaan erilaisille ja erisuuruisille hankinnoille kannattaa suunnitella erilaiset kannustin- ja tukimekanismit innovatiivisten hankintojen profiloinnin pohjalta. Kun innovatiivisilla hankinnoilla pyritään hyvien, uusien ratkaisujen leviämiseen, on tärkeää suunnitella ja omaksua tehokkaita toimenpiteitä, joilla tuetaan jo kehitettyjen uusien ratkaisujen leviämistä suuremmalle käyttäjäjoukolle.
Rahoituksella voitaisiin lisätä vaikuttavuutta ja uuden ratkaisun skaalautumista kohdistuipa se sitten teknologiariskeihin tai osaamisvajeen kattamiseen.
”Hankintojen vapaaehtoinen Green Deal -sopimus voisi toimia tämän tyyppisenä skaalautumistyökaluna tukirahoitukseen yhdistettynä”, toteaa johtaja Isa-Maria Bergman Motivasta.
Innovaatiokumppanuus tuo joustavuutta uusien ratkaisujen kehittämiseen
Uuden hankintalain tuoma innovaatiokumppanuusmenettely tuo joustavuutta uusien ratkaisujen kehittämiseen.
”Innovaatiokumppanuusmenettely ei ole ainoa vaihtoehto uusille ratkaisuille eikä se sovellu kaikkiin innovatiivisiin hankintoihin. Menettelyä soveltavan hankintayksikön on pystyttävä houkuttelemaan yritykset mukaan menettelyyn. Kaikilla innovaatioita kehittävillä yrityksillä ei nimittäin ole valtavaa innostusta julkisiin hankintoihin tai resursseja osallistua pitkään prosessiin. Kannustimet ovat siksi avainasemassa”, korostaa dosentti Kirsi-Maria Halonen Lapin yliopistosta.
Lisätietoja:
Isa-Maria Bergman, johtaja, Motiva, [email protected], p. 040 487 4242
Kirsi-Maria Halonen, dosentti, kauppaoikeuden yliopistonlehtori, Lapin yliopisto, [email protected], p. 044 572 4944
Timo Halonen, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö, [email protected], p. 02 9516 2411
