Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: Julkisen sektorin hankinnoissa on merkittäviä mahdollisuuksia edistää innovaatioita

Innovatiivisilla julkisilla hankinnoilla on tärkeä rooli hallituksen tavoitteiden edistämisessä erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelusektoreilla sekä puhtaiden ratkaisujen, kiertotalouden ja digitalisaation ajurina, selviää Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Suomen ympäristökeskuksen toteuttamassa selvityksessä.

Innovatiivisilla hankinnoilla parannetaan julkisen palvelun laatua, tuottavuutta, kestävyyttä ja vaikuttavuutta

Julkisorganisaatioiden tehtävänä on tuottaa korkealaatuisia julkisia palveluita. Hankintoja tekeville kunnille, kuntayhtymille ja valtion yksiköille innovaatiot ovat tärkeitä silloin, kun niiden avulla voidaan parantaa julkisten palveluiden tuottavuutta, laatua, kestävyyttä ja vaikuttavuutta, toteaa hankkeen johtaja Ville Valovirta VTT:ltä. Tutkimushankkeessa painotetaan, että hankintojen innovatiivisuutta tulisi tarkastella myös näiden tekijöiden eikä pelkästään hankittavan ratkaisun uutuusarvon suhteen. Tarkastelu tulee kohdentaa hankintaprosessin eri vaiheisiin valmistelusta sopimuskauteen asti.

Valtaosa tähän menneistä toteutetuista julkisista hankinnoista, joihin on liitetty innovaatioiden edistämisen tavoitteita, on pikemminkin edistänyt uusien ratkaisujen leviämistä uusille käyttäjille kuin täysin uusien ratkaisujen käyttöönottoa, toteaa Valovirta. Esimerkiksi uusiutuvan energian hankintojen avulla meillä on otettu käyttöön ulkomailla jo vakiintunutta teknologiaa, mikä on Suomessa vielä uutta, jatkaa SYKEn erikoistutkija Katriina Alhola. Näin edistetään yhteiskunnallisten vaikutustavoitteiden, kuten ilmastotavoitteiden saavuttamista, mutta ei edistetä suomalaisen teollisuuden edelläkävijyyttä.

Mittaaminen avainasemassa innovatiivisten hankintojen kehittämisessä

Hallitus on asettanut viiden prosentin tavoitteen innovatiivisten hankintojen osuudeksi kaikista julkisista hankinnoista. Tavoitteen seuranta edellyttää mittaamista kansallisella tasolla ja hankintoja toteuttavissa organisaatioissa. Seurannan tarkoitus on mitata, kuinka yleistä hankinnoissa on mahdollisuuksien ja tilan luominen innovatiivisille ratkaisuille. Se, onko hankinnan lopputuloksena uuden tai merkittävästi parannetun ratkaisun hankinta, riippuu vahvasti markkinoiden tarjonnasta ja kiinnostuksesta. Hankittavan ratkaisun innovatiivisuus selviää usein vasta kilpailutusprosessin päätyttyä.

Tutkimuksessa tehdyn tarjouspyyntöanalyysin perusteella hieman yli puolet julkisista tarjouspyynnöistä sisälsi jonkun kriteerin, jolla innovatiiviset ratkaisut käytännössä suljetaan pois tarjouskilpailusta. Tyypillisin tällainen tekijä on tarkat tekniset vaatimukset tai kuvaukset edellyttävä toteutus, joka kilpailutetaan halvimmalla hinnalla. Tämä ei jätä tilaa vaihtoehtoisille toteutuksille eikä innovatiivisille ratkaisuille. Noin kolmanneksessa tarjouspyynnöistä ei tunnistettu yksittäistä tekijää, joka suoraan sulkisi pois innovatiiviset ehdotukset, mutta toisaalta ei pyrkinyt niitä edistämäänkään. Reilu kymmenys otokseen sisältyneistä hankinnoista oli sellaisia, joissa tilaaja viesti jollain tavalla hakevansa uutta ratkaisua.

Hankkeessa ehdotetut innovatiivisten hankintojen mittarit kohdistuvat strategiseen johtamiseen, innovaatiomyönteisiin hankintamenettelyihin, hankittavan ratkaisun innovatiivisuuteen sekä hankinnan vaikutuksiin. Myös ennen hankintaa tapahtuva vuorovaikutus ja viestintä markkinoiden kanssa on tärkeä mittaamisen kohde. Mittaamisessa tulee hyödyntää erilaisia tietolähteitä kuten hankintailmoituksia, sähköisiä kilpailutusjärjestelmiä, kyselyitä ja laadullisia mittareita.

Tuloksiin ja vaikutuksiin kohdistuva julkinen hankinta herättää suurta kiinnostusta vaihtoehtona perinteisille hankintatavoille. Siinä missä hankintojen valtavirta edustaa tarkkaan määriteltyjen tavaroiden ja palvelusuoritteiden kilpailuttamista halvimmalla hinnalla, vaihtoehtoinen malli määrittelee hankinnan tavoitteiksi tulokset ja vaikutukset sekä palkitsee toimittajia niiden saavuttamisesta. Tällä uskotaan olevan erilaisia myönteisiä vaikutuksia kustannuksiin, laatuun, vaikuttavuuteen sekä innovatiivisuuteen, toteaa Valovirta.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi

Innovatiiviset julkiset hankinnat – määrittely, mahdollisuudet ja mittaaminen -selvitys

Lisätietoja: erikoistutkija Ville Valovirta, VTT, p. 050 354 3280, ville.valovirta(at)vtt.fi ja erikoistutkija Katriina Alhola, SYKE, p. 029 525 1065, katriina.alhola(at)ymparisto.fi