Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: Yhä useammalla kunnalla toimintamalli sisäilmaongelmien ratkaisuun – haasteena kiinteistöjen ikärakenne ja korjausvelka

Sisäilma-asioiden hoito toimii parhaiten kunnissa, joissa on luotu selkeät toimintamallit sisäilma-asioille ja ne on huomioitu kunnan strategiassa. Kehittämistarpeita löytyy muun muassa korjauskohteiden priorisoinnista ja viestinnästä.

Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Työterveyslaitoksen ja Suomen Kuntaliiton laatimasta SisäNyt-selvityksestä, jossa tarkastellaan sisäilman laatua sekä siihen liitettyjä terveyshaittoja yksityisissä ja julkisissa rakennuksissa, Suomessa ja Ruotsissa.

Eniten ongelmia peruskouluissa ja lukioissa

Osana selvitystä kartoitettiin kuntien sisäilmatilanteen hallinnan prosesseja ja toimintamalleja. Kyselyn perusteella noin 70 % kunnista on laatinut kirjallisen ohjeen, jossa on kuvattu sisäilmaongelmien käsittelyprosessi sekä määritelty toimijoiden roolit ja vastuut. 

Kolme neljäsosaa kyselyyn vastanneista kunnista oli nostanut sisäilma-asiat kunnan strategiaan. Näillä kunnilla sisäilmaongelmien käsittelyprosessit olivat myös toimivampia ja sisäilmatilanteiden hallinta parempaa.

Lisäohjeistusta ja selkeämpiä toimintamalleja kunnat kaipasivat muun muassa terveydellisen merkityksen arviointiin, vaativimpien sisäilmakohteiden priorisointiin, viestintään sekä sähköisen tiedonkulun tehostamiseen.

Kuntien arvion mukaan merkittäviä sisäilmaongelmia esiintyy 5–18 prosentissa rakennusten kokonaisneliömäärästä. Sisäilmaongelmia esiintyi Ruotsissa suunnilleen saman verran, ja ne olivat Suomen tapaan yleisimpiä peruskoulu- ja lukiorakennuksissa.

Sekä Suomessa että Ruotsissa kiinteistökannan ikärakenne ja riittämättömät investoinnit arvioitiin tärkeimmäksi taustasyyksi sisäilmaongelmille. Erojakin maiden väliltä löytyi. Ruotsissa on esimerkiksi harvemmin käytössä toimintamalli sisäilmaongelmien terveydellisen merkityksen arviointiin kuin Suomessa. Myös käyttäjäkyselyitä tehdään vähemmän kuin Suomessa. Suomen ja Ruotsin tilannetta vertailtaessa on huomioitava Ruotsista saatu pienempi vastausprosentti.

Kuntien toimintatavat melko vakiintuneita

Selvityksessä verrattiin myös valtion ja kuntien sekä yksityisen sektorin toimintatapoja kiinteistöjen kunnon ja sisäilmaongelmien selvittämisessä.

Kuntien, valtion ja yliopistokiinteistöjen toimintatavat ovat melko vakiintuneita ja yhteistyöhön kannustavia, kun taas yksityisellä sektorilla eri toimijoiden muodostamien sisäilmaryhmien toiminta voi olla vielä vakiintumatonta. Yhteistyötavoissa, viestinnässä ja terveydellisen merkityksen arviointimenetelmissä on kuitenkin edelleen kehittämisen tarvetta.

Lisäksi kunnista raportoitiin, että ratkaisuprosessit olivat yleensä sujuvampia kunnan omistamissa tiloissa kuin vuokratuissa tiloissa.

Kotona oireillaan vähemmän kuin työpaikalla

Tutkimusten mukaan oireilu työpaikalla on kolme kertaa yleisempää kuin kotona. Valtaosalla oireet ovat vaikeusasteeltaan joko lieviä tai kohtalaisia.

Kunta-alan työpaikoilla työympäristöön liittyviä oireita koettiin vuosina 2015–2017 yleisemmin kuin valtion ja yksityisen alan työpaikoilla. Eniten oireita koettiin hoito- ja opetusalalla kunnissa.

SisäNyt-hanke toteutettiin osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa. Tuloksia hyödynnetään Terveet tilat 2028 -ohjelman toimeenpanossa.

Lisätiedot: 

tutkimusprofessori Anne Hyvärinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), p. 029 524 6364, anne.hyvarinen(at)thl.fi, tilapäällikkö Jussi Niemi, Suomen Kuntaliitto, p. 09 771 2115, jussi.niemi(at)kuntaliitto.fi vanhempi asiantuntija Katja Tähtinen, Työterveyslaitos p. 050 467 0369, katja.tahtinen(at)ttl.fi sekä hankejohtaja, Terveet tilat 2028 -ohjelma, Katja Outinen, valtioneuvoston kanslia, p. 029 516 1156, katja.outinen(at)vnk.fi