Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimus: Kohti uusia maakuntia
Pääministeri Juha Sipilän hallitus uudistaa suomalaista aluehallintoa ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää. Maakunta- ja sote-uudistuksessa kootaan yli 400 olemassa olevan paikallis- ja aluehallinnon organisaation järjestelyvastuut 18 maakunnan vastuulle. Samalla noin 215 000 henkilötyövuotta siirtyy uusiin, perustettaviin maakuntiin. Uudistuksella on vaikutuksia kaikkiin hallinnon tasoihin sekä alueilla että valtakunnallisesti.
Vuoden 2017 alkupuolella maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu tähtäsi siihen, että maakunnat aloittavat toimintansa vuoden 2019 alussa jolloin tehtäväsiirrot toteutuvat. Alueellisessa ja kansallisessa uudistuksen toimeenpanossa asioita on valmisteltu kovassa aikapaineessa ja osin myös vajavaisen tiedon varassa johtuen siitä, että keskeinen lainsäädäntö on puuttunut. Perustuslakivaliokunnan kesäkuussa antama lausunto palautti valinnanvapauslain uudelleen valmisteltavaksi. Osittain tästä johtuen on vielä epäselvää, millainen kokonaisuus uudistuksen keskeisestä lainsäädännöstä muodostuu.
Heinäkuun 2017 alussa hallitus linjasi uudistusta uudelleen siten, että uuteen malliin siirrytään vuoden 2020 alussa. Samalla uudistuksen toimeenpanon valmistelu sai kipeästi kaipaamansa lisäajan. Uudistus on edennyt maakunnissa eri tahtiin. Osa maakunnista on siirtynyt jo jonkin aikaa sitten uuteen malliin, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestetään jo nyt kuntia isommalla alueella (mm. Siun sote, Eksote, Soite, Kainuun sote). Samaan aikaan osa maakunnista on vasta kesän jälkeen päässyt uudistuksen valmistelussa kunnolla vauhtiin, eikä valmiita ratkaisuja vielä ole. Valinnanvapauden ja sen tuomien rakenteellisten järjestelyjen rinnalla toinen julkisuudessakin esillä ollut ratkaisematon asia koskee kasvupalveluja ja erityisesti isoimpien kaupunkien roolia niissä.
Uudistuksen toimeenpanon alueellisessa valmistelussa on tutkimuksen puitteissa kiinnitetty huomio maakunnan perustamiseen, palvelujen järjestämiseen, integraatioon, valinnanvapauteen, digitalisaatioon ja rahoitukseen. Tutkimuksen aikana on käyty kattavasti läpi alueiden tuottamaa materiaalia sekä toteutettu muutosjohtajille neljä kertaa seurantakysely, jossa on kartoitettu uudistuksen etenemistä eri osa-alueilla. Tutkimuksen aikana kerätty aineisto on toiminut tausta-aineistona muun muassa kunta- ja uudistusministeri Vehviläisen ja ministeri Saarikon syksyn aikana toteuttamalla aluekierroksella.
Maakunnat kiittelevät muutostukea
Tutkimuksen mukaan maakunnat arvostavat ministeriöiden tarjoamaa muutostukea. Jatkossa toivotaan vielä selkeämpää ohjeistusta toimeenpanon valmistelun tueksi sekä erilaisia oppaita, käsikirjoja ja tulkintaohjeita, joiden pohjalta alueellista valmistelua voidaan ohjata. Jatkuva kiire, puuttuva lainsäädäntö ja riittämättömäksi koettu rahoitus toimeenpanon valmisteluun hiertävät alueita. Alueiden keskinäistä vuorovaikutusta, toisilta oppimista ja yhteisiä vertaiskehittämisen sessioita alueellisten ja kansallisten valmistelijoiden välillä olisi kehitettävä. Lisäksi huomio kannattaa kiinnittää sellaisiin maakuntakohtaisiin (ja kansallisiin) ratkaisuihin, jotka varmistavat uudistuksen keskeisten tavoitteiden toteutumisen.
Nyt julkaistu SMUUTO-hankkeen väliraportti on syntynyt osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hanketta toteuttaa aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n johtama konsortio, jossa ovat mukana Frisky & Anjoy Oy ja NHG Consulting Oy. Tutkimuksen tavoitteena on jatkuvasti päivittää uudistuksen toimeenpanon tilannekuvaa ja tuottaa välittömästi hyödynnettävissä olevaa tietoa uudistuksen toimeenpanon valmisteluun sekä alueilla että kansallisesti. Tutkimus on toteutettu yhteistyössä valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa ja sen etenemistä on ohjannut poikkihallinnollinen ohjausryhmä.
Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi
Lisätiedot: toimitusjohtaja Tommi Ranta, MDI, p. 040 588 2839, tommi.ranta(a)mdi.fi
