Haku

Kohti uusia maakuntia Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanon esivalmisteluvaiheen yhteenveto Pääministeri Juha Sipilän hallitus on uudistamassa suomalaista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää sekä aluehallintoa. Uudistuksessa kootaan noi...

Eurooppalaiset hallintojärjestelmät vertailussa Raportissa tarkastellaan kahdeksan EU-maan hallintojärjestelmiä kokonaisuudessaan, sekä tarkemmin valtio¬neuvostotason alaista virastorakennetta. Selvityksessä vertaillaan mm. valtionhallinnon virast...

Kasvuvyöhykkeet rikkovat rajoja Kasvuvyöhykkeet alueiden yhdistäjinä Alueiden kehittämisessä tunnistetaan kaupunkikeskusten väliin sijoittuvia kasvuvyöhykkeitä tai kasvukäytäviä, joiden perustana on toimiva liikennejärjestelmä. Kasvuvyöhykkeen kau...

Toiminnalliset aluerajaukset auttavat kohdistamaan aluesuunnittelua Hallintorajat ylittävä alueellinen vuorovaikutus on tärkeää tunnistaa Alueellinen vuorovaikutus eli ihmisten ja yritysten liikkuminen ja kontaktit tapahtuvat yhä laajemmilla aluei...

Alueellisen turvallisuuden tila (ATT) - alueellista turvallisuussuunnittelua ja varautumista tukeva seuranta-, arviointi- ja ennakointimalli ATT-malli tukee viranomaisten, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin yhteistyötä alueelliseen turvallisuut...

6.6.2019 | Tutkimusryhmä on luonut työkalun, jolla julkisista palveluista vastaavat organisaatiot voivat arvioida omia tietojohtamisen käytäntöjään. Tarkoituksena on tunnistaa nykytilanne ja sopia sen pohjalta jatkoaskelista.

30.11.2017 | Pääministeri Juha Sipilän hallitus uudistaa suomalaista aluehallintoa ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää. Maakunta- ja sote-uudistuksessa kootaan yli 400 olemassa olevan paikallis- ja aluehallinnon organisaation järjestelyvastuut 18 maakunnan vastuulle. Samalla noin 215 000 henkilötyövuotta siirtyy uusiin, perustettaviin maakuntiin. Uudistuksella on vaikutuksia kaikkiin hallinnon tasoihin sekä alueilla että valtakunnallisesti.

20.6.2018 | Alueidenkäytön asiantuntijat toivovat, että tuleville maakunnille muodostuu asiantunteva, ennakoiva, edistävä ja yhteistyötä tukeva rooli alueiden käytön suunnittelussa. Se vaatii uusien toimintamallien luomista ja alueidenkäytön suunnittelun toimintojen riittävää resursointia, esitetään tänään julkaistussa selvityksessä.

7.3.2018 | Maakuntauudistuksen jälkeen mikään taho ei valvo kuntien ja maakuntien kaavojen laillisuutta. Professori Eija Mäkinen näkee muutoksessa ongelmia ja esittää valvontatehtävän antamista uudelle Valtion lupa- ja valvontavirasto Luovalle.

9.1.2018 | Tänään 9. tammikuuta julkistetun selvityksen perusteella sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen kuntiin jäävien tehtävien yksikkökustannuksissa on suuria eroja. Kunnat ovat usein myös laajentaneet omin päätöksin jäljelle jäävien tehtävien palvelutasoa ja saatavuutta. Selvityksen perusteella voidaan olettaa, että kunnilla on uudistuksen jälkeen varsin suuri teoreettinen taloudellinen sopeutusvara. Uudistuk...

6.6.2019 | En forskargrupp har tagit fram ett verktyg med hjälp av vilket organisationer som tillhandahåller offentliga tjänster kan utvärdera sin informationsledningspraxis. Syftet är att få en uppfattning om nuläget och utifrån detta fatta beslut om fortsättningen.

10.4.2019 | Juha Sipilän hallituksen suurimpana reformina oli suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmän sekä aluehallinnon uudistaminen. Uudistusta koskevan tutkimushankkeen loppuraportti kokoaa tutkijoiden johtopäätökset uudistuksen valmistelusta.

7.3.2018 | Efter landskapsreformen finns det ingen som övervakar lagligheten i kommunernas och landskapens planer. Professor Eija Mäkinen anser att förändringen är problematisk och föreslår att Statens tillstånds- och tillsynsmyndighet (Luova) tilldelas denna tillsynsuppgift.

20.6.2018 | Experter i områdesanvändning önskar att de framtida landskapen tar en sakkunnig och proaktiv roll, har framåtanda och stöder samarbetet inom ramen för planeringen av områdesanvändningen. Enligt en utredning som publicerades i dag förutsätter detta nya verksamhetsmodeller och tillräckliga resurser.

12.12.2017 | Suomessa järjestöillä on pitkät perinteet viranomaisten turvallisuustyön tukemisessa. Järjestöjen ja viranomaisten yhteistyö toimii hyvin kansallisella tasolla ja erilaisissa hälytystehtävissä. Alueellisesti yhteistyö ei kuitenkaan ole yhtä sujuvaa ja kokonaisvaltainen kolmannen sektorin alue- ja maakuntatason koordinaatio puuttuu. Maakuntatasolle tulisi luoda maakuntahallinnon vastuuhenkilöiden vet...

5.2.2018 | Kuntaliiton ja FCG Konsultoinnin juuri valmistuneen tutkimuksen mukaan kuntien rakennuskannassa on laskennallinen noin 150 – 300 miljoonan euron suuruinen säästöpotentiaali, mutta sen realisoituminen vaatii kunnilta suunnitelmallisia ja pitkäaikaisia kehittämistoimia.

9.1.2018 | Enligt en utredning som offentliggjordes tisdagen den 9 januari finns det stora skillnader mellan enhetskostnaderna för de uppgifter som efter landskaps- och social- och hälsovårdsreformen blir kvar i kommunerna. Dessutom har kommunerna i många fall genom egna beslut förbättrat servicenivån och tillgången på de tjänster som blir kvar i kommunerna. På basis av utredningen kan det antas att kommunerna efter reformen har en rätt stor teoretisk anpassningsmarginal vad gäller ekonomin.

12.12.2017 | Organisationer i Finland har en lång tradition av att stödja myndigheters säkerhetsarbete. Samarbetet mellan organisationerna och myndigheterna fungerar bra på nationell nivå och i fråga om olika larmuppdrag. Det regionala samarbetet är emellertid inte lika fungerande och det finns brist på övergripande samordning av den tredje sektorn på regional nivå och landskapsnivå. På landskapsnivå bör det ska...

10.4.2019 | Reformen av det finländska social- och hälsovårdssystemet och regionförvaltningen var det största reformprojektet för statsminister Juha Sipiläs regering. Slutrapporten från ett forskningsprojekt kring reformen sammanställer forskarnas slutsatser om beredningen av reformen.

5.2.2018 | Enligt Finlands Kommunförbund rf:s och FCG Konsultering Ab:s nyligen färdigställda undersökning har kommunernas byggnadsbestånd en kalkylerad sparpotential på cirka 150–300 miljoner euro, men för att realisera denna potential måste kommunerna vidta planmässiga och långvariga utvecklingsåtgärder.