Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimus: Suomen kansallinen ennakointi tulee päivittää 2020-luvulle

Valtioneuvoston kansliaValtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 3.4.2020 8.27
Tiedote 214/2020

Suomessa on pitkälle kehittynyt ja kansainvälisesti arvostettu kansallinen ennakointijärjestelmä. Toimintaympäristön muutostahdin kiihtyessä ennakoinnin merkitys kasvaa. Suomessa julkishallinnon tekemä ennakointityö on kuitenkin muuttuviin olosuhteisiin nähden yksipuolista: organisaatiot keskittyvät pääasiassa todennäköisten tulevaisuuksien kartoittamiseen yllätysten ja uusien mahdollisuuksien ennakoinnin sijaan. Näin todetaan 3. huhtikuuta julkaistussa Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ja Demos Helsingin tutkimuksessa, jonka tavoitteena oli kartoittaa kansallisen ennakoinnin nykytilaa ja tulevaisuutta.

Tutkimus toteutettiin kysely-, haastattelu- ja työpaja-aineistoja keräämällä vuoden 2019 aikana. 3. huhtikuuta julkaistaan myös Kuntaliiton toteuttama rinnakkaisselvitys kunnissa tehtävästä ennakointitoiminnasta.

Organisaatiot keräävät ennakointitietoa läheltä ja tutuista lähteistä

Poikkeuksiakin on, mutta suuri osa suomalaisista organisaatioista katsoo ennakoinnissaan verrattain kapeaa tulevaisuushorisonttia. Yleisin käytetty ennakointimenetelmä on oman toimialan muutosilmiöiden keruu, ja seuraavaksi yleisimpiä ovat osallistavat työpajat sekä tilastollinen analyysi. Organisaatioiden ennakointitiedon lähteinä korostuu omasta lähiympäristöstä nouseva tieto: omasta organisaatiosta, omista verkostoista ja kotimaisesta kirjallisuudesta nouseva asiantuntijatieto. Varsinaisia ennakointiin tarkoitettuja työvälineitä ja alustoja käytetään vähän. 

Ennakointi on niukasti resursoitua, mutta verkosto kasvaa

Ennakointityön suurimpana haasteena koetaan niukat resurssit sekä johdon sitoutumattomuus. Suomen kansallinen ennakointiverkosto puolestaan koetaan saavutukseksi itsessään, sillä verkosto tuo avoimessa ilmapiirissä yhteen ennakointitoimijoita eri aloilta. Suomessa myös tuotetaan paljon laadukasta ennakointitietoa, mutta organisaatioilla ei ole osaamista viestiä siitä kiinnostavasti ja kattavasti. Viestinnällisistä ja muista haasteista johtuen ennakointityö ei kytkeydy riittävän vahvasti päivittäiseen päätöksentekoon organisaatioissa eikä poliittisessa päätöksenteossa.

Kansallisen ennakointityön päivittäminen 2020-luvulle

Tutkimus tarjoaa kuusi kehittämiskohdetta kansallisen ennakoinnin päivittämiseksi 2020-luvulle: 1) kehitetään yksilöiden ja organisaatioiden ennakointiosaamista, 2) vahvistetaan yhteistyötä ja laajennetaan ennakointiverkostoa, 3) hyödynnetään vahvemmin globaaleja näkökulmia ja verkostoja,  4) vahvistetaan kansallisen ennakoinnin koordinointia ja selkeytetään verkoston toimijarooleja,  5) vahvistetaan ennakointitiedon viestinnällisyyttä ja virtaamista, 6) kytketään ennakointi vahvemmin päätöksentekoon.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja:

tutkija Laura Pouru, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus, p. 050 329 0711, laura.pouru(at)utu.fi sekä tutkija Matti Minkkinen, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus, p. 029 450 4094 matti.minkkinen (at)utu.fi

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.