Kansallinen ennakointi 2020

Hankkeessa selvitettiin kansallisen ennakoinnin nykytilaa.

Selvitys kuvaa suomalaisen kansallisen ennakointitoiminnan nykytilanteen ja esittää toimenpiteitä kansallisen ennakoinnin kehittämiseksi. Kansallista ennakointia on Suomessa kehitetty systemaattisesti vuodesta 2004, jolloin asetettiin valtioneuvoston ennakointiverkosto. Ennakointijärjestelmää on uudistettu laajemmin vuonna 2014, jolloin esitettiin joukko suosituksia.

Analyysi perustuu 78 organisaation kyselyaineistoon (vastausprosentti 44), 15 haastatteluun sekä kolmessa työpajassa kerättyyn aineistoon ajanjaksolla 1.2.2019–31.1.2020.

Kansalliseen ennakointiin osallistuu laaja joukko toimijoita, jotka ovat myös mukana rinnakkaisissa ja osin päällekkäisissä verkostoissa kuten osaamisen ennakointifoorumissa, alueellisissa ennakointiverkostoissa sekä teemakohtaisissa verkostoissa. Valtaosalla toimijoista ennakointi perustuu todennäköisten kehityskulkujen ennakointiin, ja siinä hyödynnetään eniten organisaation lähipiiristä saatua tietoa sekä seurataan oman toimialan muutostekijöitä.

Haasteina organisaatioiden ennakoinnissa ovat niukat resurssit ja johdon heikko sitoutuminen ennakoinnin hyödyntämiseen. Vuoden 2014 suosituksista parhaiten ovat toteutuneet kansallisen ennakointiverkoston luominen ja säännölliset ennakointifoorumit. Kehitettävää on kuitenkin ennakoinnin tekijöiden ennakointikyvykkyyden vahvistamisessa, ennakoinnin kytkemisessä päätöksentekoon, ennakointitiedosta viestimisessä sekä ennakointitiedon kulkemisessa etenkin valtakunnallisen tason ja aluetason välillä.

Hanke tarjoaa kuusi kehittämiskohdetta kansallisen ennakoinnin päivittämiseksi 2020-luvulle: 1) kasvatetaan yksilöiden tulevaisuuslukutaitoa ja organisaatioiden ennakointikyvykkyyttä, 2) laajennetaan ennakoinnin ekosysteemiä, 3) hyödynnetään globaaleja näkökulmia, 4) selkeytetään toimijarooleja, 5) vahvistetaan ennakointitiedon viestinnällisyyttä ja 6) kytketään ennakointi nykyistä vahvemmin päätöksentekoon.