Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Uusilta maakunnilta toivotaan ennakointia, yhteistyötä ja koordinointia alueidenkäytön suunnittelussa
Alueidenkäytön asiantuntijat toivovat, että tuleville maakunnille muodostuu asiantunteva, ennakoiva, edistävä ja yhteistyötä tukeva rooli alueiden käytön suunnittelussa. Se vaatii uusien toimintamallien luomista ja alueidenkäytön suunnittelun toimintojen riittävää resursointia, esitetään tänään julkaistussa selvityksessä.
Alueidenkäytön asiantuntijoiden näkemyksiä ja odotuksia maakuntauudistuksen tuomista muutoksista alueidenkäytön suunnittelun rooleihin ja käytäntöihin on kerätty tänään julkaistuun valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hankkeen selvitykseen: ”Maakuntauudistus ja alueidenkäytön tehtävät, roolit ja yhteistyö”.
Selvityksen mukaan maakuntien, ELY-keskusten sekä kuntien nykyiset alueidenkäytön asiantuntijat toivovat, että tulevat maakunnat omaksuvat tulkitsevan ja koordinoivan roolin alueidenkäytön suunnittelussa. Tässä roolissa maakunta painottaisi säädösten yhdenmukaista tulkintaa kuntien tarpeiden ja valtakunnallisten linjausten yhteensovittamisessa, koordinoisi yhteistyötä alueellaan sekä keskittyisi pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseen muun muassa ilmastonmuutoksen kaltaisissa haasteissa.
Uudessa roolissa panostettava toimivaan kuntayhteistyöhön
Alueidenkäytön asiantuntijat näkevät maakunnan tulkitsevan ja koordinoivan roolin tarjoavan hyvät edellytykset suunnittelutyölle sekä toimijoiden yhteistyölle. Hankkeen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijan Aino Rekolan mukaan heitä kuitenkin huolettaa se, tullaanko suunnittelua resursoimaan maakuntien sisällä riittävästi, jotta tällaisen roolin omaksuminen olisi mahdollista.
– Asiantuntijat pitävät todennäköisempänä sitä, että elinkeinoelämän tarpeet korostuvat maakuntien alueidenkäytön suunnittelun tehtävissä. Myös tällöin on huolehdittava siitä, että ennakoiva yhteistyö maakuntien ja kuntien välillä on sujuvaa, sekä välttää riskejä, joita asiantuntijat tunnistavat kohdistuvan luonto- ja kulttuuriympäristöön sekä kansalaisten asemaan.
Ennakoinnista ja avoimuudesta avaimet hyvään suunnitteluun
Uusien maakuntien keskeiset alueidenkäytön tehtävät ovat maakunnan suunnittelu sekä kuntien alueidenkäytön suunnittelun edistäminen. Maakuntauudistuksen myötä kaavoituksen laillisuusvalvonta päättyy. Suunnitteluratkaisujen laillisuudesta ja prosessin toimivuudesta huolehtiminen on keskeistä myös tulevissa maakunnissa.
Selvityksen tulosten perusteella lainsäädännön yhdenmukaisen tulkinnan, ennakoinnin sekä avoimen yhteistyön avulla uusissa maakunnissa on mahdollisuus tuottaa hyvää alueidenkäytön suunnittelua ja edistää sitä kunnissa. Päätöksentekijöiden kouluttaminen lainsäädännöstä ja suunnittelun vaikutuksista sekä oikeudellisissa asiantuntija-apu nähtiin myös tärkeänä. Toiminnan avoimuuden ja läpinäkyvyyden turvaaminen on tärkeää alueidenkäytön suunnittelun prosessin kaikissa vaiheissa.
Suosituksia jatkovalmistelulle ja hyviä käytäntöjä
Selvityksen tulosten perusteella tutkijat suosittelevat, että maakuntien jatkovalmistelussa kiinnitetään huomiota toimintamallien luomiseen tehokkaan, ennakoivan, asiantuntevan ja asiakasta hyödyttävän edistämistehtävän toimeenpanemiseksi. Lisäksi on tärkeää kehittää toimijoiden verkostomaista työskentelyä sekä huolehtia alueidenkäytön tehtävien riittävästä resursoinnista maakunnissa. AAMU-hankkeen jatkovaiheissa tullaan kehittämään hyviä ennakointi- ja edistämiskäytäntöjä maakuntien alueidenkäytön suunnittelun tarpeisiin.
AAMU-hankkeesta kokonaiskuva asiantuntijanäkemyksistä
Maakuntauudistus ja alueidenkäytön tehtävät, roolit ja yhteistyö -selvitys sisältää Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus (AAMU) -hankkeen keskeiset tulokset toimijoiden näkemyksistä liittyen maakuntien rooleihin alueidenkäytön suunnittelussa maakuntauudistuksen jälkeen. Selvityksen aineisto on koottu verkostoyhteistyössä alueidenkäytön suunnittelun asiantuntijoiden kanssa. Hanke on ollut valtakunnallinen, ja siihen on osallistunut alueidenkäytön suunnittelusta vastaavia viranomaisia maakuntien liitoista sekä ELY-keskuksista sekä joukko kuntien suunnitteluviranomaisia.
Selvitys toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Lisätiedot: Tutkija Aino Rekola, Suomen ympäristökeskus (SYKE), p. 0295 251 871, [email protected] ja ryhmäpäällikkö Kari Oinonen, Suomen ympäristökeskus (SYKE), p. 0295 251 474, [email protected]
Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta: tietokayttoon.fi
