Ilmastokestävän maa- ja metsätalouden kehittämiseen tarvitaan pitkäaikaista seurantatietoa
Kuivuus, myrskyt, taudit ja tuholaiset aiheuttavat riskejä maa- ja metsätalouden sekä kala- ja porotalouden harjoittamiselle ilmaston muuttuessa. Riskien pienentämiseksi tarvitaan mittavia varautumis- ja sopeutumistoimia. ”Luonnonvara-alan tietoaineistot ovat korvaamaton perusta, jolle voidaan rakentaa ilmastokestävää tulevaisuutta”, todetaan 14.6.2018 julkaistussa Policy Brief -katsauksessa.
Ilmastokestävyyttä ja sääriskien hallintaa luonnonvara-alojen pitkäaikaisaineistojen turvin -Policy Brief laadittiin osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan Sää- ja ilmastoriskien arviointi ja toimintamallit (SIETO) -hanketta.
– Hankkeessa koottiin yhteen meneillään olevat biotalouden seurantatutkimukset. Tämän pohjalta saatiin käsitys maa-, metsä-, kala- ja porotalouden aineistojen merkityksestä ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien hallinnalle ja sopeutumisen seurannalle, kertoo tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainio Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Toimivia ratkaisuja kalliiden harharetkien sijaan
Sopeutuminen on välttämättömyys menestyvälle biotaloudelle. Sopeutumistoimia ja riskinhallintamenetelmiä on kehitettävä ja otettava käytäntöön. Kaikkeen tähän tarvitaan kattavaa ymmärrystä, joka on johdettavissa korkealaatuisista aineistoista. Tuloksena saadaan toimivia ratkaisuja kalliiden harharetkien sijaan.
Policy Briefiin on koottu niitä toimialoja, joilla pitää parantaa varautumista ilmastoriskeihin: kasvinjalostus, geneettisen monimuotoisuuden lisääminen, hälytys- ja varoitusjärjestelmien kehittäminen sekä maahantuonnin valvonnan ja rajoitteiden tiukentaminen.
Seuranta-aineistojen resurssit turvattava
Seuranta-aineistot ovat monipuolistuneet tietotarpeiden kasvettua ja aineistojen arvon konkretisoiduttua. Samalla rahoituksen sirpaleisuus ja epävarmuus jatkuvuudesta ovat kasvaneet. Säästö- ja supistuspaineisiin on tähän saakka onnistuttu vastaamaan ilman, että aineistojen arvo olisi merkittävästi vähentynyt. Tehostaminen voi kuitenkin johtaa tilanteeseen, jossa tiedon luotettavuus kärsii juuri nyt kun ilmastonmuutoksen haasteisiin tulee vastata.
– Haavoittuvuutta ilmastonmuutokselle ei vähennetä nojaamalla mutu-tuntumaan. On korkea aika pohtia, miten pitkäaikaisten tietoaineistojen keräys voidaan varmistaa muuttuvassa maailmassa. Tämä voi edellyttää uusien rahoitusmallien luomista, sillä osaksi erillisiä tutkimushankkeita pitkäaikaisseurantaa ei voi rakentaa, Peltonen-Sainio korostaa.
Policy Brief valmistui Luken, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyönä.
Policy Brief 20/2018: Ilmastokestävyyttä ja sääriskien hallintaa luonnonvara-alojen pitkäaikaisaineistojen turvin
Lisätietoja:
Tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainio, Luonnonvarakeskus (Luke), p. 040 522 1956, [email protected]
