Hyvä kysymys -podcast
Millainen on hyvä kokeilu?

28.6.2019 13.02
Uutinen

Suomi on nyt jonkin aikaa kokeillut kokeilemista: kokeilukulttuuri on jalkautunut suomalaisiin kuntiin ja julkishallintoon, yrityksiin ja kansalaisyhteiskuntaan. Kokeilukulttuurin oppeja ei ole aiemmin kattavasti koottu. Mitkä ovat kokeilujen ja kokeilukulttuurin anti ja opit? Millaisia ovat hyvät kokeilut, ja miten kokeilemme entistä paremmin? Vieraina aiheesta puhumassa johtaja Riina Antikainen Suomen ympäristökeskuksesta sekä Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen. Jakson juontaa erityisasiantuntija Risto Alatarvas valtioneuvoston kansliasta.

Kokeileva toiminta ja kokeilukulttuuri on ollut jo pitkään tapa toimia erityisesti yrityksissä, mutta varsinainen kokeilubuumi alkoi pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmasta, jossa kokeilut nostettiin tavaksi uudistaa yhteiskuntaa ja myös tuottaa uutta kasvua.

”Kokeilukulttuuri mielletään usein start-up -yrityksen toimintatavaksi, mutta julkisellakin sektorilla on kokeiluhistoriaa. Yhtenä julkisen sektorin ensimmäisistä kokeiluista mainitaan usein Pohjois-Karjala-projekti”, kertoo Riina Antikainen.

Miksi kokeiluista puhutaan aiempaa enemmän?

”Kokeilukulttuurin voi nähdä vastavoimana suunnitelmalliselle toiminnalle, jossa oletetaan, että oikea vastaus ja tapa toimia tiedetään etukäteen”, kuvaa Olli-Pekka Heinonen.

Maailma on Heinosen mukaan muuttunut aiempaa monimutkaisemmaksi, ja kokeileminen on yksi keino tuottaa päätöksentekijöille ja virkakunnalle tietoa ja ratkaisuvaihtoehtoja kiperiin pulmiin.

Kokeilut täydentävät tutkimuksen, käytännön elämän ja hiljaisen tiedon kautta saatua tietoa ja laajentavat työkalupakkia, jolla julkinen hallinto voi ratkaista kohtaamiaan ongelmia. Kun ei tiedä mitä tulee tapahtumaan, niin paras vastaus on kokeilla ja katsoa millaisia palloja lähtee vierimään mihinkin suuntaan ja reagoida sitten siihen.

Toki kokeilukin vaatii suunnittelua onnistuakseen.

”Kokeilu pelkästään kokeilemisen ilosta ei välttämättä tuota hyviä vastauksia. Kokeilukulttuurinkin on oltava suunnitelmallista, jotta monimutkaisiin ja haastaviin kysymyksiin löydetään ratkaisuja. Toki niin, ettei etukäteen tiedetä sitä polkua, joka tuottaa halutun ja hyvän ratkaisun”, korostaa Antikainen.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan Kokeilukulttuuri Suomessa -hankkeessa arvioitiin suomalaisen kokeilukulttuurin ja kokeilujen nykytilaa. Antikaisen mukaan kokeileminen on aiempaa hyväksytympää toimintaa julkishallinnossa.

”Kokeiluihin kuuluu olennaisena osana mahdollisuus epäonnistua. Se on selkeästi aiempaa hyväksytympää ja ihmiset ovat innokkaita tekemään kokeiluita. Myös useissa organisaatioissa on otettu käyttöön ajatus, että jossakin asiassa voi edetä askeleittain kokeillen ja oppimisprosessina. Haasteina näimme oppimisprosessin paremman hyödyntämisen eli miten tuloksia otetaan käyttöön ja hyödynnetään päätöksenteossa.”

Kokeilut voivat myös epäonnistua, mutta siitä ei pitäisi lannistua, vaan ottaa opiksi.

”Epäonnistunut kokeilu on sellainen, josta ei ole opittu ja jota ei ole lopuksi arvioitu. Vaikka kokeilussa ei olisikaan päästy haluttuun lopputulokseen, niin joka tapauksessa ne tekijät, jotka estivät tavoitteeseen pääsyn, tulisi analysoida”, korostaa Antikainen.

”Usein kerrotaan vain onnistumisista, mutta myös epäonnistuneista kokeiluista kannattaa kertoa, jotta tiedetään mitä seuraavilla kerroilla voisi tehdä toisin.”

Hyvänä esimerkkinä viimeaikaisista kokeiluista Olli-Pekka Heinonen mainitsee AuroraAI-hankkeen.

”Hankkeessa on lähdetty ennakkoluulottomasti yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä kokeillen katsomaan, miten kyettäisiin ihmislähtöisesti ja ennakointikykyisesti vastaamaan kansalaisten perustarpeisiin digitalisaatiota ja tekoälyä hyödyntäen. Työssä on päästy lyhyessä ajassa tosi pitkälle.”

Yksi Riina Antikaisen suosikkikokeiluista on Kohti hiilineutraalia kuntaa -hanke, jossa kunnat, yritykset, asukkaat ja asiantuntijat ideoivat ja toteuttavat yhdessä ratkaisuja kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi.

”Muutaman kunnan kokeilusta lähtenyt hanke on laajentunut jo kymmeniin kuntiin. Hankkeessa on erityisen hienoa se, miten innokkaasti myös kuntien asukkaat ovat lähteneet kokeilemaan esimerkiksi asumisen energiatehokuutta parantavia ratkaisuja ja jakamaan keskenään parhaita käytäntöjä.”

Tutustu myös:

Hyvät päätökset perustuvat tutkittuun tietoon. Hyvä kysymys on podcast, joka tuo yhteen tiedon tuottajat ja hyödyntäjät, tutkijat ja päättäjät. Voit tilata ja kuunnella podcastia myös Spotifyssa ja iTunesissa, mistä se löytyy mm. hakusanoilla ”hyvä kysymys”. Twitteristä meidät löytää aihetunnisteella #tietokäyttöön.

Tervetuloa tilaamaan podcast, kuuntelemaan, kysymään ja keskustelemaan!