Kunnianhimoa ja pitkäjänteisyyttä kokeilukulttuurin kehittämiseen

Kokeilukulttuurin kehittyminen on hyvässä vauhdissa

Kokeilevan kulttuurin ja kokeilujen edistäminen on pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman keskeinen keino uudistaa yhteiskuntaa ja eri alojen toimintatapoja sekä tuottaa uutta kasvua. Myös aiemmissa hallitusohjelmissa on puhuttu kokeiluista, ja kehittämiskokeilujakin on tehty jo kauan. Termi kokeilukulttuuri on sittemmin vakiintunut suomalaiseen keskusteluun. Yritysten toiminnassa kokeilut ovat olleet käytäntönä jo pitkään.

Kokeilukulttuuri Suomessa – opit, merkitys, systemaattinen toimintamalli ja suosituksia jatkotoimiksi (KOKSU) -hanke on koonnut kokeilujen ja kokeilukulttuurin anteja ja oppeja hankkeessa kehitetyn arviointikriteeristön avulla. Hanke on kirjallisuuteen, haastatteluihin, kyselyyn ja työpajoihin perustuen laatinut suosituksia kokeilukulttuurin kehittämiseksi.

Kokeilut koetaan hyväksi ja tärkeäksi työkaluksi toiminnan kehittämisessä ja uusien ratkaisujen etsimisessä. Kokeilut hyväksytään toimintatavaksi entistä laajemmin, mutta kokeiluihin liittyy myös haasteita. Kokeiluihin haluttaisiin osallistaa laajempi toimijajoukko ja lisätä poikkisektoraalista vuorovaikutusta. Kokeiluista oppimista ja niistä saadun tiedon ja kokemusten välittämistä haluttaisiin tehostaa. Kokeilut tulisi toteuttaa suunnitelmallisemmin päätöksenteon tukena ja osana politiikkasykliä. Kokeilukulttuurin kehittymistä on tarpeen arvioida säännöllisesti esimerkiksi tässä hankkeessa kehitetyn arviointikriteeristön avulla.

KOKSU-hanke suosittaa kokeilevan toiminnan käytäntöjen kehittämistä sellaisiksi, että ne parantaisivat julkisten organisaatioiden uudistuskykyä ja julkisen sektorin vaikuttavuutta. Tämä on tärkeää varsinkin silloin, kun etsitään ratkaisuja kestävän kehityksen kaltaisiin monimutkaisiin ongelmiin, joissa tarvitaan tukea systeemisen muutoksen edistämiseen. Kokeilukulttuuria ja kokeilujen avulla tapahtuvaa systemaattista oppimista voitaisiin vahvistaa selkeämmällä kokeiluhankkeiden koordinaatiolla. Koordinaatio voitaisiin organisoida poikkihallinnolliseksi julkishallinnolliseksi ohjelmaksi.

Pienkokeilujen lisäksi kokeiluja tulisi suunnata kohti kunnianhimoisempia ja pitkäkestoisempia kokeiluja. Samaan tavoitteeseen liittyen pitäisi kokeilla useampia erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja. Kokeileva toimintamalli tulisi sisällyttää julkisen talouden rahoitusmalleihin.