Haku

Hakusi sanalla 'perusteollisuus' tuotti 11 tulosta
Fess-haku
  1. 8.3.2022 | Vetytaloudella tavoitellaan hiilidioksidipäästöjen vähentämistä aloilla, joilla muiden keinojen käyttö on erityisen haasteellista. Tällaisia kohteita löytyy mm. teräs- ja kemianteollisuudesta, lento- ja meriliikenteestä sekä raskaasta tieliikenteestä.
    https://tietokayttoon.fi/-/10616/tutkimus-vetytalous-on-suomelle-mahdollisuus-vientiteollisuuden-kautta
  2. 8.3.2022 | Målet med väteekonomi är att minska koldioxidutsläppen inom sektorer där det är särskilt svårt att använda andra metoder. Sådana objekt finns bl.a. inom stålindustri, kemisk industri, flygtrafik, sjöfart och tung vägtrafik.
    https://tietokayttoon.fi/sv/-/10616/undersokning-vateekonomi-ar-en-mojlighet-for-finland-via-exportindustrin
  3. 31.1.2019 | Metsäkadon vähentäminen ja metsityksen lisääminen ovat tuoreen tutkimuksen mukaan maankäyttösektorin ilmastotavoitteiden näkökulmasta perusteltuja, vaikka metsien kokonaisnieluun verrattuna niiden vaikutukset ovatkin suhteellisen pieniä. Ilmaston kannalta hyödyllisintä olisi rajoittaa etenkin turvemailla sijaitsevien metsien metsäkatoa eli metsien raivaamista muun maankäytön tarpeisiin.
    https://tietokayttoon.fi/-/10616/tutkimus-metsakadon-vahentaminen-ja-metsityksen-lisaaminen-auttaisivat-osaltaan-suomea-saavuttamaan-ilmastotavoitteensa
  4. 31.1.2019 | Enligt en färsk undersökning är det med tanke på markanvändningssektorns klimatmål motiverat att minska avskogningen och öka beskogningen trots att dessa åtgärders effekter är relativt små i förhållande till den totala mängden kolsänkor i skogar. Den mest ändamålsenliga lösningen ur klimatsynpunkt är att begränsa avskogningen, det vill säga röjningen av skog för markanvändning, framför allt på torvmarker.
    https://tietokayttoon.fi/sv/-/10616/tutkimus-metsakadon-vahentaminen-ja-metsityksen-lisaaminen-auttaisivat-osaltaan-suomea-saavuttamaan-ilmastotavoitteensa
  5. 28.2.2019 | Suomi voi saavuttaa hiilineutraalisuustavoiteen vuoden 2040 tienoilla. Tavoitteen saavuttamiseksi Suomen on ensisijaisesti panostettava nopeaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen kaikilla päästösektoreilla. Lisäksi tarvitaan keinoja, joilla hiilidioksidia poistetaan ilmakehästä. Metsien hiilinielujen ylläpitäminen ja vahvistaminen ovat tässä tärkeässä roolissa. Bioenergian käytön yhteydessä toteutettava hiilidioksidin talteenotto ja varastointi voi nousta tulevaisuuden keinoksi.
    https://tietokayttoon.fi/-/10616/selvitys-miten-suomi-saavuttaa-hiilineutraaliuden-vuoteen-2040-mennessa-
  6. 28.2.2019 | Finland kan nå målet om koldioxidneutralitet kring år 2040. För att nå målet måste Finland i första hand satsa på att snabbt minska växthusgasutsläppen inom alla utsläppssektorer. Dessutom måste det tas fram metoder för att fånga in koldioxid ur atmosfären. Att upprätt-hålla och stärka skogarna som kolsänkor spelar en viktig roll i sammanhanget. Avskiljning och lagring av koldioxid i samband med användning av bioenergi kan bli en användbar me-tod i framtiden.
    https://tietokayttoon.fi/sv/-/10616/selvitys-miten-suomi-saavuttaa-hiilineutraaliuden-vuoteen-2040-mennessa-
  7. 28.2.2019 | It is well possible for Finland to be carbon neutral around 2040. To achieve this, the main thing for Finland to do is invest in a rapid reduction of greenhouse gas emissions in all emission sectors. Besides this, ways to remove carbon dioxide from the atmosphere are needed. Maintaining and strengthening forest carbon sinks have a key role in this. The collection and storage of carbon dioxide from the use of bioenergy may be one of the options for the future.
    https://tietokayttoon.fi/en/-/10616/selvitys-miten-suomi-saavuttaa-hiilineutraaliuden-vuoteen-2040-mennessa-
  8. 29.4.2019 | Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkijat ovat selvittäneet yritystukien vaikutusta Suomen kilpailukykyyn. 29.4. julkaistun tutkimuksen mukaan tukien painotuksista löytyy niin hyvää kuin korjattavaakin. Tulokset tukevat eniten johtopäätöstä, että energiaverojen palautukset eivät ole parantaneet yritysten taloudellisia tuloksia, työllisyyttä tai energiatehokkuutta.
    https://tietokayttoon.fi/-/10616/tutkijaryhma-selvitti-yritystukien-vaikutusta-kilpailukykyyn
  9. 19.6.2017 | Tomi Rinne, Mikko Attila, Ari Ekroos, Anna-Kaisa Kauppila, Kimmo Silvo, Jouko Tuomainen ja Matias Warsta Ympäristölupamenettelyn sujuvoittaminen Lupamenettelyn vaiheistuksen ja toimintamallien kehittäminen Kesäkuu 2017 Valtioneuvoston selvitys- ja...
    https://tietokayttoon.fi/documents/10616/3866814/53_SLUM-loppuraportti_.pdf/f89d7227-e1e5-42bc-984f-13950789041b?version=1.0&t=1497868141000
  10. 3.5.2016 | Jyri Seppälä – Sirpa Kurppa – Hannu Savolainen – Riina Antikainen – Jari Lyytimäki – Sirkka Koskela – Joonas Hokkanen – Riina Känkänen – Leo Kolttola – Ilkka Hippinen Vihreän kasvun sekä materiaali- ja resurssitehokkuuden avainindikaattorit Toukok...
    https://tietokayttoon.fi/documents/10616/2009122/23_Avainindikaattorit.pdf/9cb50a04-7e40-4405-b065-4886692ba6b2?version=1.0&t=1462262832000
  11. 21.6.2016 | Antti Belinskij, Matias Warsta, Ari Ekroos, Niko Soini- nen, Tapio Määttä, Ismo Pölönen, Hilkka Heinonen ja Kimmo Malin YHDEN LUUKUN PERIAATTEEN TOTEUTTAMINEN YMPÄRISTÖASIOISSA Kesäkuu 2016 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusa...
    https://tietokayttoon.fi/documents/10616/2009122/29_Yhden+luukun+periaatteen+toteuttaminen+ymp%C3%A4rist%C3%B6asioissa.pdf/a2c01baa-48f9-4719-88b7-e74ff7837eb7?version=1.0&t=1466512293000