Epäterveellinen ruokavalio, vähäinen liikunta ja polarisaatio ‒ syyt, kustannukset ja ohjaustoimet

Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää epäterveellisen ruokavalion ja vähäisen vapaa-ajan liikunnan ennustajia, kustannuksia ja ohjaustoimia. Hankkeen toteuttivat yhteistyössä tutkijat Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Suomen Ympäristökeskuksesta ja Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta. Tuloksissa tunnistettiin erilaisia tekijöitä yksilö-, yhteisö- ja ympäristötasolla, jotka ennustivat epäterveellistä syömistä tai vähäistä liikuntaa. Näitä olivat esimerkiksi ihmisten arkinen ajankäyttö, kuten työssäkäynti, sekä elämäntilanne, kuten siviilisääty ja lasten lukumäärä. Yksilötasolla epäterveellisiin elintapoihin olivat yhteydessä heikko itsekontrolli ja matala pystyvyyden tunne noudattaa terveitä elintapoja. Ympäristötekijät eivät selittäneet vahvasti epäterveellistä syömistä tai vähäistä liikuntaa. Tämä tutkimus ei siis osoittanut palvelujen saatavuuden ja sijoittelun lisäävän polarisaatiota. Ohjaustoimien tuloksina nousivat esille tärkeimpinä erilaiset verotus- ja hintapoliittiset keinot, sekä lapsiin ja nuoriin keskittyminen esim. puuttumalla markkinointiin. Liikuntapalvelujen saatavuuteen tulee panostaa ja sekä mahdollistaa hyöty-, arki- ja työmatkaliikkuminen. Tulosten pohjalta esitetään toimenpide-ehdotuksia, jotka rakentuvat normi-, resurssi- ja informaatio-ohjauksen avulla tehtäviin keinoihin. Niissä toimijoina nähdään poikkileikkaavasti valtio, kunnat, järjestöt ja yksityinen sektori.