Vierailukestävyys kannustaa kulttuuriympäristöjen vastuulliseen kehittämiseen matkailun tuella

Matkailun kestävä kehittäminen kulttuuriympäristöissä tarvitsee tuekseen monialaista asiantuntemusta, monitieteistä tutkimusta, uusia toimintamalleja ja mittaristoja.

Kulttuurihistorialliset ja esimerkiksi maisemapiireiltään vaikuttavat kulttuuriympäristöt tarjoavat mahdollisuuksia matkailulle. Matkailu voi parhaimmillaan tukea näiden ympäristöjen ja kohteiden vaalimista, suojelua ja kehittämistä. Kulttuuriympäristöjen merkitystä ja arvoa ei kuitenkaan ole aina otettu riittävästi huomioon matkailutoiminnoissa.

Matkailun kestävää kehittämistä kulttuuriympäristöissä ei voida erottaa yleisestä kestävästä kehityksestä.

Kulttuuriympäristöjen kulttuuristen ja sosiaalisten muutosten seurannalle ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyjä periaatteita, menetelmiä, mittareita tai vakiintuneita toimintamalleja. Matkailun kasvulla, ilmastonmuutoksella, ekologisella kriisillä ja muilla globaaleilla ilmiöillä on kuitenkin moninaisia toisiinsa kytkeytyviä vaikutuksia myös kulttuuriympäristöille.

Kestävä matkailu on tavoitetila, joka on mahdollisesti saavuttamaton. Sitä kohti voidaan kuitenkin pyrkiä vastuullisella matkailutoiminnalla.

Kulttuuri voidaan nähdä välittäjänä ja tasapainottavana tekijänä sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyysulottuvuuden välillä. Se voi olla muutosvoima kestävässä kehityksessä. Kestävästi kasvavan matkailun monitieteiset mittarit kulttuuriympäristöissä -hankkeessa (MAMOMI-hanke) tietotarve kohdistui etenkin kulttuuriseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. Hankkeen keskeinen tulos, vierailukestävyyden käsitteellinen malli, kannustaa laajaan yhteistyöhön kulttuurisen, ekologisen ja sosiotaloudellisen kestävyyden varmistamisessa ja seurannassa kulttuuriympäristöissä.

Tutkimus nostaa esille neljä ajankohtaista kehittämiskohdetta kulttuuriympäristöjen arvojen ja ajallisten kerrostumien turvaamiseksi ja samalla alueiden vetovoimaisuuden säilyttämiseksi.
1) Matkailun vaikutuksia kulttuuriympäristöihin on seurattava säännöllisesti,
2) matkailijoiden myönteiset käyntikokemukset on turvattava vastuullisesti ja kestävästi,
3) matkailun vaikutusten kattavat arviointimenetelmät on otettava käyttöön, ja
4) rahoituksen ja matkailutulojen ohjautumisen malleja on kehitettävä kulttuuriympäristöjen arvojen turvaamiseksi.