Lapsibudjetointi osana kuntien taloushallintoa

”Lapsilähtöinen budjetointi” -selvityksessä rakennettiin välineet sekä etenemissuunnitelma lapsibudjetoinnin käyttöönottamiseksi osana kuntien päätöksentekoa ja palvelujohtamista.

”Lapsilähtöinen budjetointi” -selvityksessä rakennettiin välineet sekä etenemissuunnitelma lapsibudjetoinnin käyttöönottamiseksi osana kuntien päätöksentekoa ja tiedolla johtamista.
Lapsibudjetointi koostuu kahdesta kokonaisuudesta: 1) kunnan tilinpäätöksestä jäljitetään kaikki lapsiin kohdistuvat määrärahat eli tehdään tilinpäätösanalyysi lapsiin käytetyistä julkisista varoista sekä lisäksi voidaan 2) arvioida talousarviopäätösten lapsivaikutukset. Lapsibudjetointi on siis tiedolla johtamisen väline, jonka tavoitteena on lapsiin kohdistettujen panostusten ja niiden vaikuttavuuden tekeminen läpinäkyväksi julkisessa päätöksentekoprosessissa aina päätöksen suunnittelusta sen vaikutusten seurantaan. Läpinäkyvyys mahdollistaa sellaisten lasten ja perheiden tuki- ja palvelukokonaisuuksien suunnittelun ja rakentamisen, jossa huomioidaan vaikutuksien aikaansaamiseksi tarvitut resurssit. Yllä mainituista lähtökohdista selvityksessä muodostettiin lapsibudjetoinnin viitekehys ja välineet sen toteuttamiseen kunnissa.

Lapsibudjetoinnin kehittäminen on tärkeää ja ajankohtaista. Tuleva sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus sekä siihen liittyvä maakuntauudistus muuttavat kuntien palvelurakenteita ja järjestämisvastuita tulevina vuosina. kun lasten ja lapsiperheiden palveluiden järjestämisvastuu jakaantuu kunnan ja maakunnan välillä, tarvitaan yhteisiä poikkihallinnollisia välineitä, jotka auttavat rajallisten julkisten resurssien kohdentamisessa tehokkaasti ja tietoon perustuen. resurssien kohdentamisen, palvelujärjestelmän ohjaamisen sekä integraation edistämisen näkökulmasta, kukin palveluiden järjestäjä tarvitsee yksityiskohtaista tietoa siitä, miten panostukset eri asiakastarpeisiin suunnattuihin palveluihin näkyvät näiden palveluiden käytössä ja niiden tarpeessa pitkällä aikavälillä. Lapsibudjetointi pyrkii siis vastaamaan siihen, minkälaisia lapsivaikutuksia lapsiin kohdennetuilla määrärahoilla on aikaansaatu.