Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus korkeakoulutuksessa – esittelyssä Gate-hankkeen verrokkimaa Ruotsi

Tiivistelmä keskeisistä havainnoista ja johtopäätöksistä

Osana valtioneuvoston yhteistä selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutettavan GATE-hankkeen selvityksen mukaan Ruotsin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspoliittiset toimet kohdentuvat korkeakoulutuksessa seuraaviin ryhmiin ja esimerkkiteemoihin: 1) sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja integroiminen osaksi korkeakoulujen eri toimintoja (kuten opetusohjelmat ja työntekijöiden rekrytointi), 2) kansallisten vähemmistöryhmien kieli- ja kulttuurikurssien sekä opettajakoulutuksen kehittäminen ja 3) toimintarajoitteisille henkilöille suunnattujen tukimuotojen (puhesimulaattorit, mentoriohjelmat) hyvien käytänteiden kartoitus ja jakaminen.

Kansallisessa koulutuspolitiikassa on tunnistettu sosiaalisen taustan ja alueellisen ulottuvuuden vaikutukset korkeakoulutukseen hakeutumisessa sekä maahanmuuttajaryhmien moninaisuus. Erityisesti Ruotsiin yli 7-vuotiaina muuttaneet henkilöt ovat suhteessa valtaväestöön aliedustetussa asemassa korkeakoulutuksessa. Sen sijaan Ruotsiin alle 7-vuotiaina muuttaneiden osuus korkeakoulutuksessa on sama tai korkeampi kuin valtaväestöllä.

Poliittiset toimet kaikkien edellä kuvattujen ryhmien ja teemojen osalta sisältävät erilaisia ohjauksen muotoja. Ohjaus painottuu informaatio-ohjaukseen, kuten kohdennettuun selvitystietoon (kansalliset arviointiraportit) ja tiedotukseen (hakupalvelut, hyväksymiskirjeet, kohdennetut täydennyskoulutukset). Eri ryhmiä ja esimerkkiteemoja, kuten sukupuolten tasa-arvoa ja kansallisia vähemmistöryhmiä, vertailtaessa voidaan kuitenkin havaita eroja. Erityisesti sukupuolten tasa-arvon edistämiseen kohdistuu monipuolista poliittista ohjausta (kuten korkeakouluja ja yhdenvertaisuutta koskeva lainsäädäntö, kansallinen korkeakouluja koskeva laadunvarmistus, kansallisesti kohdennetut projektirahoitukset, tilastointi sekä selvitykset ja arvioinnit). Kuitenkaan esimerkiksi toimintarajoitteisista henkilöistä ei ole kattavaa seuranta- ja tilastotietoa saatavilla.

Poliittisella ohjauksella on yhteys toimenpiteiden vaikuttavuuteen. Esimerkiksi sukupuolten tasa-arvo on integroinut osaksi sekä kansallista ohjausta että korkeakoulujen strategiatyötä ja käytännön toimintaa. Tämä ei ole muuttanut perinteisiä sukupuolittuneita koulutusaloja (kuten teknilliset alat, sosiaali- ja terveysala). Osa tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvistä kehitystrendeistä vaikuttaakin pysyviltä. Esimerkiksi sosiaalisella taustalla (vanhempien koulutustausta) on yhteys korkeakoulutukseen hakeutumiseen ja pääsemiseen; korkeasti koulutettujen vanhempien lapset päätyvät matalasti koulutettujen vanhempien lapsia useammin korkeakouluun.