Selvityksen tavoitteena oli luoda ajantasainen kuva digipalvelujen vaikutuksista sosiaali- ja
terveydenhuollossa eri toimijoiden näkökulmista.
Digipalveluja hyödynnetään etenkin terveydenhuollossa, erityisesti avosairaanhoidossa
asiakaspolun eri vaiheissa. Myös kotihoidossa digipalveluita hyödynnetään runsaasti.
Muissa sosiaalihuollon palveluissa digipalveluja havaittiin vähemmän, erityisesti
vammais- ja hoivapalveluissa. Sosiaalihuollon digipalvelut ovat myös enemmän
pistemäisiä; sähköisiä hakemuksia ja lomakkeita.
Digipalvelujen käyttäjät ovat pääosin tyytyväisiä palveluihin. Asiakkaille kriittistä on
digipalvelujen saavutettavuus ja integraatio, etenkin jos henkilöllä on useita pitkäaikaisia
sairauksia, vammoja tai toiminnanvajausta.
Ammattilaisten kokemukset digipalveluista ovat osin positiivisia, mutta huolia työmäärän
lisääntymisestä esiintyy. Käyttöönotoissa tulisi tehdä enemmän työtä digipalvelujen
viimekätisten hyötyjen ja vaikutusten saavuttamiseksi.
Palvelujärjestelmän johto kokee, että digipalvelujen vaikutusten ja vaikuttavuuden
arviointia tulisi lisätä, mutta mittaaminen on haasteellista. Yksi ratkaisu on sitoa
mittaaminen voimakkaammin tavoitteisiin, mikä edellyttäisi selkeämpää tavoiteasetantaa.
Digipalvelujen vaikuttavuus ei juurikaan näy lainsäädännössä, ja lainsäädännössä on
useita kehittämistarpeita. Lain tulkinnat aiheuttavat haasteita digipalvelujen käytölle.
