Raportti tarkastelee datatalouden koon, taloudellisen merkityksen ja vaikuttavuuden mittaamisen mahdollisuuksia ja haasteita Suomessa. Kustannusperusteinen menetelmä todetaan parhaiten soveltuvaksi käytettävissä olevien aineistojen puitteissa. Menetelmän etuna on sen yhteneväisyys kansantalouden tilinpidon periaatteiden kanssa, ja sitä on hyödynnetty jo monissa maissa kokeellisesti arvioimaan datainvestointien ja -omaisuuden määrää.
Datatalouden koon ja vaikuttavuuden tarkempi arviointi edellyttää kuitenkin tilinpäätöskäytäntöjen muutoksia ja lisäpanostuksia tiedonkeruuseen, kuten työntekijöiden ajankäytön seurantaan dataperusteisessa työssä. Kansainvälinen yhteistyö vertailukelpoisten mittareiden ja tiedonkeruun kehittämisessä on tärkeää, jotta Suomen datatalouden kehitystä voidaan seurata kansainvälisessä kontekstissa.
Raportissa arvioidaan myös datatalouden valmiuksia Suomessa ja vertailumaissa hankkeessa kehitetyn Databarometrin avulla sekä kartoitetaan mahdollisuuksia hyödyntää julkisia hankintoja ja tki-panostuksia datatalouden kasvun mahdollistajana. Analyysi hyödyntää Hilma-järjestelmää ja avointa ostolaskudataa julkisten hankintojen vaikutusten selvittämiseksi. Lisäksi raportissa käsitellään kansainvälisiä parhaita käytäntöjä datatalouden kehittämisessä ja niiden soveltuvuutta Suomen kestävän arvonluonnin tukemiseen.
